Usein kysytyt kysymykset perustulosta

10 väärää väitettä perustulosta



1. Perustulo on niin kallis uudistus, että sen vuoksi joudutaan leikkaamaan hyvinvointipalveluita.

Vihreä perustulomalli on kustannusneutraali. Kun kaikki saavat perustulon, vastaavasti työtulojen verotus kiristyy, jolloin ihmisten nettoansiot ja valtion nettoverokertymä pysyvät suunnilleen samoina. Vihreään perustulomalliin ei liity mitään suunnitelmia hyvinvointipalveluiden leikkaamisesta.


2.  560 euron perustulon toteuttaminen vaatisi kerättävän veroasteen korottamista miljardeilla euroilla, mikä nostaisi veroprosenttia huomattavasti.

Juuri näin kävisikin. Vihreiden laskelmissa 560 euron perustulon yhteydessä marginaaliveroprosentti alle 4100 euron kuukausituloista olisi 41 ja tämän ylittävistä tuloista 49. Palkansaajien kokonaistulot - (siis perustulo + nettotulot palkasta) eivät juuri muuttuisi. Pienituloisten palkansaajien tulot kasvaisivat, kaikkein suurituloisempien pienenisivät hieman.


3. Ensin maksetaan perustulo, sitten verotetaan se pois. Miksi kierrättää rahaa näin valtavasti?

Nykyinen systeemi henkilökohtaisine veroprosentteineen, veronpalautuksineen ja mätkyineen on sekava. Perustulomallin vahvuus on sen selkeydessä.

Perustulo voitaisiin toteuttaa myös nykyjärjestelmää muistuttavalla tavalla siten, että perustuloa maksettaisiin vain pienituloisille. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä, koska järjestelmä olisi hallinnollisesti hankala. Jokaiselle pitäisi olla yksilöllinen ennakonpidätysprosentti ja ansiotulojen loppuessa perustuloa pitäisi anoa ja uudestaan työllistyessä taas peruuttaa anomus – siis ihan niin kuin nytkin.


4. Perustulo kannustaa toimettomuuteen.

Nykyjärjestelmässä työttömyyspäiväraha kannustaa ihmisiä olemaan tekemättä mitään töitä, koska pientenkin töiden tekeminen poistaa työttömyyspäivärahan ja aiheuttaa katkoksia tukien maksatuksessa. Perustulomallissa sen sijaan työnteko ei vähennä perustuloa mihinkään, vaan työnteko kannattaa aina. Myös yrittäjäksi ryhtymisen riski pienenee.


5. Perustulon avulla pyritään heikentämään ansiosidonnaista turvaa.

Vihreässä perustulomallissa ei puututa ansiosidonnaisiin etuuksiin.


6. Lähes kaikki perustulon kannattajat vaativat työmarkkinoiden vapauttamista kilpailulle ja sopimusten yleissitovuuden purkamista.

Vihreät eivät vaadi tällaista.


7. Kun yrityksen huomaavat työntekijän saavan palkan lisäksi perustulon, he laskevat palkkoja.

Vihreät eivät ole purkamassa keskitettyä sopimusjärjestelmää, ja ammattiliitot eivät varmasti anna palkkojen laskea. Väitteeseen sisältyy väärinymmärrys, että perustulo lisäisi ihmisten nettoansioita. Näin ei useimmilla ihmisillä käy, koska verotus kiristyy vastaavasti. Nettopalkkoihin ei siis synny sellaista suurta lisäystä, jonka työnantajat voisivat imeä taskuihinsa. Lisäksi perustulo voi jopa parantaa työntekijöiden neuvotteluasemaa.


8. Vihreiden perustulomalliin jäisi edelleen harkinnanvaraisia tukia, joten se ei vähennä byrokratiaa.

Totta kai perustulo vähentää byrokratiaa, vaikka joitain tukimuotoja jäisikin.

Toimeentulotuen hakijan ei tarvitse esittää kaikkia kuitteja. Työvoimatoimistojen henkilökunnan ei tarvitse tietää tuhatta tulkintaa ja muutosta. Pätkätyöläisen ei tarvitse välipätkän aikana hakea sosiaaliturvaa, vaikka asumistukea saisikin. Kun kaikki tietävät oikeutensa, niiden selvittäminen ei ole enää täyspäivätyö.


9. Perustulosta muodostuu naisille kannustusloukku, joka rohkaisee jäämään kotiin ja tekemään lisää lapsia sen sijaan että nainen tekisi omaa uraansa.

Perustulo auttaa kotiäitiä pitämään yllä ammattitaitoaan, koska se tekee keikkatyöt kannattaviksi, ja samoin perustulo helpottaa opintojen jatkamista sekä täydennyskouluttautumista.


10. Vastikkeeton perustulo syrjäyttää parikymppisiä nuoria. Heille 560 euroa on niin iso raha, ettei mitään tarvitse tehdä. 

Tämä voi olla ongelma, mutta toisaalta perustulon maksaminen vasta esim. 22 vuotta täyttäneille jättäisi 18—21-vuotiaat väliinputoajiksi. Ei myöskään ole varmaa, lisäisikö perustulo nuorten syrjäytymistä vai päinvastoin. Siksi ei kannata ennakoida, vaan ottaa kaikki täysikäiset perustulon piiriin, ja jos tämä lisää nuoren syrjäytymistä, miettiä sitten, mitä pitäisi tehdä.

Nykyään esimerkiksi Helsingissä kaikki halukkaat eivät pääse toisen asteen koulutukseen, vaikka ammattiosaajista on kova pula. On siis väärin syyttää nuorten syrjäytymisestä sosiaaliturvaa. Perustulo voi luoda nuorillekin uusia työmahdollisuuksia.

Perustuloon on toisaalta mahdollista liittää nykymallin kaltainen vaatimus siitä, että alle 25-vuotias on oikeutettu perustuloon vain, mikäli tämä opiskelee tai käy töissä. Niille nuorille, jotka ovat työelämän ja opintojen ulkopuolella, olisi käytössä aktiiviset työllistämis- ja kouluttamistoimenpiteet, joiden aikana perustuloa maksettaisiin kuten muillekin. Tämä edellyttää, että tarjolla on riittävä määrä opiskelupaikkoja.


<- Takaisin Vihreään perustulomalliin

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!