Vihreiden perustulomallin ABC

Perustulo

Mikä on perustulo?

Perustulo maksetaan kuukausittain jokaiselle Suomessa asuvalle täysi-ikäiselle. Perustulo on verovapaa etuus, jota ei tarvitse erikseen anoa. Kuukausittain maksettava summa olisi 560 euroa. 

Filosofisesti perustulon taustalla on ajatus siirtyä holhoavasta yhteiskunnasta ”vapauttavaan hyvinvointiyhteiskuntaan”: valtion tehtävänä on tukea ihmisen itsenäisyyttä ja omia valintoja, eikä nykyisellä tavalla luokitella ja hallinnoida ihmisiä byrokratian tarpeiden mukaisesti.

Miksi Vihreät ajaa perustuloa?

Sosiaaliturvamme ei enää vastaa nykyajan tarpeisiin. Järjestelmämme perustuu pysyviin työsuhteisiin ja täyteen työllisyyteen. Todellisuus on kuitenkin toinen, eikä järjestelmämme pysty ongelmia korjaamaan. Pätkätyöläisten, projektityötä tekevien ja yrittäjien sosiaaliturva on heikko. Toisaalta työttömien ei kannata ottaa vastaan lyhyttäkään keikkatyötä.

Vihreät ajaa perustuloa sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden perustaksi. Perustulo takaa kansalaisten perustoimeentulon, lisää valinnanvapautta ja mahdollistaa työn ja sosiaaliturvan joustavan yhdistämisen. Perustulo antaa ihmisille lisää valtaa oman elämänsä suunnittelussa. Perustulon avulla perinteisen palkkatyön ulkopuolinen työ, kuten yrittäjyys, apurahatyöskentely tai projektityö, tulee kannattavammaksi.

Miksi kaikille pitäisi maksaa ilmaista rahaa? Eikö perustulo johtaisi laiskuuden lisääntymiseen ja työn vieroksuntaan?

Perustulon avulla sosiaaliturva saadaan yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Se mahdollistaa sen, että työn vastaanottaminen – myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden - olisi kannattavaa kaikissa tilanteissa. Perustulo säilyy aina riippumatta työansioista, toisin kuin nykyinen sosiaaliturva. Nykyinen sosiaaliturva käytännössä pakottaa työttömät joutilaisuuteen. Perustulo parantaa paitsi työnsaannin mahdollisuutta myös työnhakijan mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ehtoihin, koska perustulo takaa perusturvan kaikissa tilanteissa.

Eikö perustulo tulisi liian kalliiksi? Miten se rahoitettaisiin?

Perustulo ei tulisi yhtään sen kalliimmaksi kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä. Tämän osoittavat tehdyt mikrosimulaatiolaskelmat. Perustulomalli toteutettaisiin julkisen vallan eli valtion ja kuntien kannalta ajateltuna siten, että siitä ei koidu ylimääräisiä kustannuksia. Käytännössä perustulo korvaa sosiaaliturvan varassa olevien osalta nykyiset etuudet, ja keski- ja suurituloisilta se verotetaan takaisin siten, että käteen jäävät ansiot eivät muutu merkittävästi. Perustulo toki muuttaisi ihmisten käyttäytymistä, mikä vaikuttaisi verotuloihin. Siksi perustuloa tulee kokeilla.

Miten sosiaaliturva muuttuisi?

Perustulo yksinkertaistaa merkittävästi sosiaaliturvaa sen korvatessa sosiaaliturvan minimietuudet. Byrokratian helpottuminen parantaa tukea tarvitsevien henkilökohtaista ohjausta ja vapauttaa heidät hallinnon kahleista. Nykyisestä sosiaaliturvasta säilyisi ainakin toimeentulotuki ja asumistuki. Ne toimivat perustulon lisänä tarpeen mukaan. Kaikki ansiosidonnaiset etuudet säilyisivät niin, että käteen jäävät ansiot eivät juurikaan muutu (siis työttömyysturva, vanhempainetuudet, sairauspäiväraha ja ansioeläke). Myös lapsilisät säilyisivät.

Muuttuuko verotus?

Kyllä. Perustulomallissa perustuloon yhdistetään uudenlainen ansiotuloverotus, jossa lähtökohtaisesti maksetaan jokaisesta tienatusta eurosta n. 40 % veroa. Pieniin kuukausituloihin esitämme perusvähennystä, mikä pienentää veroprosenttia pienituloisilla. Yhdessä kaikille maksettavan perustulon kanssa verotus muodostuu progressiiviseksi. Hyvin pienituloiset saisivat enemmän tukea kuin maksavat veroja. Keskituloisten todellinen veroprosentti pysyisi suunnilleen samana kuin nykyään. Pääomatuloverotusta kiristettäisiin hieman, koska myös pääomatuloja ansaitsevat saavat perustuloa.

Vaikuttaako perustulo kunnallisverotukseen?

Esittämämme perustulomalli ei vaikuta valtion ja kuntien suhteisiin. Laskelmissa esittämämme veroprosentti on valtakunnallinen keskiarvo, ja todellinen veroprosentti riippuu asuinkunnasta kuten nykyäänkin.

Edistäisikö perustulo yrittäjyyttä?

Kyllä. Nykyinen sosiaaliturvamme ei tue yrittäjiä riittävästi. Perustulo edistäisi myös yrittäjyyttä, koska jokaisella kansalaisella – myös yrittäjällä – olisi yrittäjyyden turvana perustulo. Tämä auttaisi erityisesti pienten yritysten syntymisessä, koska riski ryhtyä yrittäjäksi ja yrittäjän huoli omasta toimeentulosta ei olisi enää niin suuri. Nykyiset yrittäjyyden tuet säilyvät mallissamme perustulon lisäksi.

Torjuttaisiinko perustulon avulla köyhyyttä?

Kyllä. Perustulo olisi nykyistä sosiaaliturvaa oikeudenmukaisempi järjestelmä. Se vähentää ennen kaikkea työelämästä syrjäytymistä ja sitä kautta köyhyyttä. Perusturva ei olisi enää anomisen asia, ja perustulon avulla moni nykyään kannattamaton työ tai harrastus mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon. Perustulo parantaa myös vähävaraisten elämänlaatua, ja työvoima- ja sosiaalihallinto voi keskittyä työkyvyn edistämiseen ja auttamiseen luokittelun sijaan. Sinällään perustulomallissa voidaan vähentää poliittisin päätöksin köyhyyttä aivan kuten nykymallissakin.

Saavatko maahanmuuttajat perustulon?

Maahanmuuttajat olisivat vihreän perustulon ja muun sosiaaliturvan piirissä samoin edellytyksin kuin nytkin. Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva, ja perustulo korvaisi asumisperusteisista etuuksista vähimmäisetuudet. Perustulo ohella säilyisivät nykyiset harkinnanvaraiset ja ansiosidonnaiset etuudet, joita on mahdollista saada perustulon lisäksi. Perustulomallissamme sana "suomalainen" tarkoittaa siis jokaista Suomessa asuvaa, eli sillä ei vain Suomen kansalaisuuden saaneita.

Miten perustulo vaikuttaisi kansantalouteen?

Perustulo ei maksaisi nykyistä sosiaaliturvaa enemmän, kun perustulo ymmärretään osana verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuutta. Kansantalous hyötyisi, kun työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Malli edistäisi etenkin pienyrittäjyyttä. Sen avulla sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen on mahdollista, joten syrjäytyneiden määrä laskisi. Toisaalta perustulon avulla esimerkiksi pienten lasten vanhempien mahdollisuus vähentää työaikaa paranee, mutta tämä on mielestämme arvokas panostus elämänlaadun parantamiseen. Arvioimme kokonaisuudessaan näiden ns. dynaamisten vaikutusten olevan valtion tuloja merkittävästi lisääviä ja menoja vähentäviä, koska nykyisin yleinen täysi syrjäytyminen työelämästä tulee sosiaalisten ja terveydellisten ongelmienkin kasaantuessa hyvin kalliiksi.

Lisääkö perustulo byrokratiaa?

Perustulo vähentää byrokratiaa ja mahdollistaa valtiolle säästöjä. Työ- ja sosiaalihallinnossa voidaan entistä enemmän keskittyä ihmisten henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen.

Pitääkö perustulojärjestelmä toteuttaa jo ensi vaalikaudella?

Perustuloon siirtyminen mahdollisimman nopealla aikataululla on vihreiden tavoitteena. On kuitenkin todennäköisempää, että siihen siirrytään askelittain. Lue vihreiden esittämistä askelista kohti perustuloa.

Lisäksi ennen perustulon käyttöönottoa sitä voidaan kokeilla paikallisesti tai johonkin ihmisryhmään. Näin saataisiin lisätietoa perustulon dynaamisista vaikutuksista.

<- Takaisin Vihreän perustulomallin sivulle

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!