Vihreiden vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin

VIHREIDEN VASTAUKSET HALLITUSNEUVOTTELUJEN TUNNUSTELUVAIHEEN VETÄJÄN JUHA SIPILÄN KYSYMYKSIIN EDUSKUNTARYHMILLE

Vihreiden vastaukset on hyväksytty torstaina 30. huhtikuuta eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuskunnan yhteiskokouksessa. 

Sisällysluettelo:

  1. ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat
  2. Suomen taloudellinen tila ja sopeutustarve
  3. Kokonaisveroaste ja verotuksen muutokset
  4. Työpaikkojen luonti ja yrittäjyyden edistäminen
  5. Eläke- ja sote-uudistus, kuntien normit sekä hallinnon uudistaminen
  6. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
  7. EU-politiikka
  8. Perheiden hyvinvointi ja hyvinvointierojen kaventaminen
  9. Koulutus ja uusien oppimisympäristöjen synnyttäminen
  10. Normien purku, yhteiskuntaa uudistavat kokeilut sekä digitalisaatio
  11. Bio- ja kiertotalous, kestävä kehitys ja suomalainen ruoka
  12. Ilmastopolitiikka
  13. Maahanmuuttopolitiikka
  14. Strateginen hallitusohjelma ja hallitustyöskentelyn uudistaminen
  15. Hallitukseen osallistuminen ja kynnyskysymykset

 

Hallitustunnustelijan kysymykset ja Vihreiden vastaukset

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Vision avainsanoja: 

uudistumiskykyisyys, osaaminen, tasa-arvo, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta, luonnon ja ympäristön kunnioittaminen, kannustavuus, luovuus, hyvinvointi ja kestävä kehitys.

Tehdään uusiutuvan energian vallankumous. Laaditaan määrätietoinen ohjelma, jolla siirretään Suomi hajautetun puhtaan kotimaisen energian aikakauteen ja luodaan samalla työtä koko Suomeen. Asetetaan tavoitteeksi nostaa uusiutuvien osuus 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja määritetään tavoitevuosi fossiilivapaalle Suomelle. 

Uutta työtä uusilta aloilta ja uusista liiketoimintamalleista. Haetaan kasvua ja työllistävyyttä maailman muutosten tarjoamista mahdollisuuksista: puhtaasta teknologiasta, bio- ja kiertotaloudesta, digitalisaatiosta, luovista aloista ja robotiikasta. Vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä.

Päivitetään sosiaaliturva tähän aikaan. Luodaan turvaa työelämän muutokseen ottamalla askeleita kohti perustuloa ja toteuttamalla perustulokokeilu. Perustulo tekee työn vastaanottamisesta helpompaa, mikä parantaa työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä. Vahvistetaan työelämän tasa-arvoa sekä torjutaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta. 

Pidetään koulutus laadukkaana, tasa-arvoisena ja maksuttomana. Koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Uudistetaan koulutusta niin että se pysyy kiinni ajassa ja luo tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. 

Turvataan hyvinvointipalveluiden tulevaisuus. Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet sellaisiksi, että kykenemme palvelemaan ihmisiä myös silloin kun palveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Edistetään ihmis- ja perusoikeuksia, vähemmistöjen oikeuksia ja palveluiden saavutettavuutta. Modernisoidaan julkinen sektori digitalisaation ja avointen tietoratkaisujen avulla.

Suojellaan yhteinen ympäristömme. Tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja laaditaan suunnitelma, jolla leikkaamme päästöistä yli puolet pois vuoteen 2030 mennessä. Otetaan selviä edistysaskeleita luontomme ja eläintemme suojelussa ja pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Suomen kaunis luonto luo työtä suomalaisille ympäri maata. 

Kannetaan globaalia vastuuta. Suomi kantaa vastuunsa kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa toiminnassa, osallistuu aktiivisesti rauhanvälitykseen, rauhanturvatoimintaan ja siviilikriisinhallintaan. Olemme mukana vähentämässä globaalia eriarvoisuutta ja turvaamassa ihmis- ja perusoikeuksia sekä edistämme kansainvälisiä sopimuksia niin ihmisoikeuksien kuin korkean ympäristönsuojelun tason toteuttamiseksi.

 

2.Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Vihreät jakaa VM:n tilannekuvan Suomen talouden nykytilasta ja kestävyysvajeen (5 %) suuruudesta.

Kestävyysvajeen purkamiseksi ja Suomen saamiseksi nousuun katsomme että tarvitaan merkittäviä uudistuksia, jotka lisäävät työllisyyttä, kasvattavat verotuloja ja vähentävät julkisia menoja. Kestävyysvaje tulee kuroa umpeen toimilla, joilla ei heikennetä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta, keskeisiä palveluita, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta tai kotimarkkinoiden toimintaa.

Tärkeimpinä keinoina esitämme: 1. kunnianhimoista työllisyysohjelmaa, tavoitteena luoda 200 000 uutta työpaikkaa 2. sote-uudistuksen viemistä maaliin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation ja rahoituksen yksikanavaisuuden toteuttavalla tavalla 3. julkisen sektorin uudistamista erityisesti digitalisaation keinoin, panostamalla hyvään johtamiseen ja laittamalla julkiset tietojärjestelmät kuntoon.

VM arvioi valtion- ja kuntatalouden tasapainon edellyttävän kuuden miljardin sopeutustoimia seuraavan vaalikauden aikana. Pidämme viisaampana tavoitella talouden tasapainoa ja kestävyysvajeen purkamista kahdessa vaalikaudessa. Leikkauksina ja veronkorotuksina toteutettu kuuden miljardin sopeutus vaalikauden aikana kuristaisi kansantaloutta, supistaisi kysyntää, laskisi verotuloja ja heikentäisi valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

Kansantalouden kokonaiskysyntään vaikuttavat sopeutustoimet voidaan päättää hallituskauden alussa, mutta niiden toimeenpano tulee aloittaa vasta vaalikauden puolivälissä Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaisesti.

Olettaen että teemme kasvuhakuisen työllisyys- ja investointiohjelman ja jatkamme määrätietoisesti yhteiskunnan uudistamista, jää suorien sopeutusten tarve tällä vaalikaudella selvästi alle 2 miljardin euron. 

Suoraa budjettisopeutusta tekisimme 1,7 miljardin euron edestä ensisijassa karsimalla ympäristölle haitallisia tukia ja jatkamalla toimia harmaan talouden ja veronkierron torjumiseksi.

 

3.Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokonaisveroasteen nousun hillintä on hyvä lähtökohta seuraavan hallituksen talouspolitiikalle.  Olemme kuitenkin valmiita maltillisiin verojen korotuksiin mikäli palveluiden ja tulonsiirtojen turvaaminen sitä edellyttää. 

Tärkein tavoitteemme on jatkaa ekologista verouudistusta, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta ympäristöhaittojen verottamiseen. Kohdentaisimme työn verojen kevennykset pieni- ja keskituloisille.  

Toinen talouden kasvua tukeva verotuksen painopisteen siirto olisi pienten osinkojen vapauttaminen verosta ja sen rahoittaminen kiristämällä listaamattomien osinkojen verotusta ja pääomatuloverojen progressiivisuutta. Tämä tukisi myös tavoitetta verotuksen progression säilyttämisestä.  

Kolmantena hakisimme liikkumavaraa yrittäjyyden edistämiseen jatkamalla asuntolainojen korkovähennysten poistoa asteittain. 

Kaiken kaikkiaan katsomme, että verotus on valjastettava työllis- ja kasvutavoitteen saavuttamiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään. 

 

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Uudistetaan sosiaaliturvaa - tehdään työn vastaanottamisesta aina kannattavaa

  • Aloitetaan uudistus toteuttamalla ensin perustulokokeilu, jonka tulosten perusteella valmistellaan koko maassa käyttöön otettava perustulomalli 
  • Jatketaan samalla nykyisen sosiaaliturvan kehittämistä kohti perustuloa: nostetaan ansiotuloverotuksen perusvähennystä, helpotetaan työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista esimerkiksi kehittämällä asumistukea ja korottamalla toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa. Puretaan kannustinloukkuja myös vahvistamalla sosiaaliturvaa henkilökohtaisena oikeutena ja poistetaan puolison tai vanhempien tulojen vaikutus niistä etuuksista, joihin ne vielä vaikuttavat. 
  • Korjataan mikroyrittäjien, itsensä työllistäjien ja taiteilijoiden sosiaaliturvaa. 
  • Pidennetään yrittäjän starttirahakautta pidentämällä perusjaksoa 12 kuukauteen ja koko kautta 24 kuukauteen 
  • Mahdollistetaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan käyttämistä starttirahana
  • Mahdollistetaan työttömyysturvaan yhdistelmävakuutus silloin kun henkilö on vuorotellen palkansaaja ja yrittäjä

Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yrityksien mahdollisuuksia työllistää

  • Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista luomalla määräaikainen huojennus työnantajalle ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkan sivukuluihin
  • Nostetaan ensi vaiheessa ALV-velvollisuuden huojennusraja 55 000 euroon. 
  • Edistetään yrittäjärauhaa. Toteutetaan yhden luukun periaate palveluissa ja turhan byrokratian ja sääntelytaakan karsiminen etenkin mikroyrityksiltä. Lupamenettelyissä otetaan käyttöön palvelusitoumus siitä, että lupa-anomukset käsitellään tietyssä määräajassa. 
  • Tasataan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset 
  • Lisätään työperäistä maahanmuuttoa muun muassa luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta ja tarjoamalla ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.

Investoidaan uutta kasvua tukeviin infrahankkeisiin,

  • Parannetaan rataverkoston kuntoa, investoidaan kaksoisraiteisiin ja uusiin nopeisiin ratayhteyksiin ja vauhditetaan suurten kaupunkien raideliikennehankkeita.
  • Huolehditaan tieverkon ja ratayhteyksien kunnossapidosta sekä raiteiden sähköistyksistä.
  • Lisätään pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntorakentamista, jotta tarjonta vastaa paremmin kysyntään ja työvoiman liikkuvuus paranee. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ehdot uusitaan kannustavasti siten, että riittävä kohtuuhintainen ja esteetön asuntotuotanto varmistuu.
  • Korjataan nopeutetusti homevaurioisia julkisia rakennuksia

Toteutetaan kotimaisen uusiutuvan energian vallankumous

  • Nostetaan uusiutuvan energian osuus Suomessa vähintään 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 
  • Panostetaan kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin ja hajautettuun pientuotantoon.
  • Perustetaan energiarahasto, jolla rahoitetaan ja vauhditetaan energiamurrosta. 
  • Siirrytään nettolaskutukseen, jossa pientuottaja maksaa vain kuluttamansa ja tuottamansa sähkön erotuksesta. 
  • Kehitetään älykästä sähköverkkoa, joka tasaa kulutushuippuja ja vähentää säätö- ja varavoiman tarvetta. 
  • Parannetaan koko yhteiskunnan energiatehokkuutta. 
  • Nopeutetaan siirtymää sähkö- ja biokaasuautoihin: nollapäästöautoille säädetään määräajaksi nollaverot. 
  • Otetaan käyttöön tienkäyttömaksut, joilla kerätään maksuja sieltä, missä ruuhkat ovat suurimmat ja joukkoliikenne toimivaa. Järjestelmä alentaa autoilun kustannuksia siellä, missä auton käytölle ei ole vaihtoehtoa.
  • Ulotetaan syöttötariffi maatilojen biokaasulaitoksille sekä yhdistetyille sähkön ja lämmön pientuotantolaitoksille

Panostetaan uusiin kasvualoihin

  • Toteutetaan biotalousstrategiaa: edistetään ekoinnovaatioita ja teollisia symbiooseja 
  • Toteutetaan cleantech –strategiaa: tuetaan puhtaan teknologian investointeja, käytetään energiarahastoa ja varmistetaan riskirahoituksen saatavuus 
  • Tehdään puhtaasta teknologiasta suomalaisen viennin painopiste 
  • Kohdistetaan 10 prosenttia julkisista hankinnoista puhtaan teknologian tuotteisiin ja innovatiivisiin hankintoihin.
  • Edistetään kiertotaloustavoitteita ja vauhditetaan kansallisella toimenpideohjelmalla Suomen siirtymistä kiertotalouteen, jossa jätteen ja materiaalien kierrätysaste on tuntuvasti nykyistä korkeampi. 
  • Nostetaan toimintatapojen uudistuksilla ja digitalisaatiolla Suomi kärkeen älykkäiden palveluiden tuottamisessa 

 

5.Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Olemme sitoutuneet työmarkkinajärjestöjen esittämän eläkeuudistuksen läpivientiin ja pidämme eläkeuudistuksen toteuttamista välttämättömänä. Samoin pidämme välttämättömänä sote-uudistuksen toteuttamista perustuslain mukaisella tavalla siten, että uusi rakenne tukee hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelutasojen yhdistämistä (integraatiota), julkisen perusterveydenhuollon vahvistamista ja vaikuttavien, yhdenvertaisten palvelujen turvaamista kustannustehokkaasti. Tavoitteenamme on tasavertainen ja toimiva terveydenhuolto kaikille. 

Olemme valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen maakuntamallin pohjalta. Tällöin tarvitaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ja verotusoikeus, jolloin rahoitus ja vastuu ovat samoissa käsissä. Samalla voidaan toteuttaa rahoituksen yksikanavaisuus. Maakuntien määrää on tarpeen samalla vähentää ja lisätä maakuntien vastuulle muitakin tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, maankäytön ja liikenteen suunnittelu. 

Olemme valmiita jatkamaan työtä kuntien velvoitteiden vähentämiseksi, johon käynnissä olevat kuntakokeilut tuovat lisää tietoa koskien myös normien väljentämisen mahdollisuuksia. 

Emme näe tarvetta merkittäviin muutoksiin ministeriörakenteessa, mutta valtioneuvoston kanslian asemaa hallituksen työn koordinoinnissa on syytä vahvistaa. Valtion aluehallinnon uudistaminen on tarpeellista. Uudistuksessa itsenäisen ympäristöministeriön sekä ympäristöhallinnon asema ja resurssit on turvattava. Valtion aluehallintouudistus on sovitettava yhteen mahdollisen maakuntahallinnon vahvistamisen kanssa.   

 

6.Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Ulkopolitiikka

Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkein vaikutuspaikka on Euroopan unioni. Suomi toimii aktiivisesti YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi, ja tukee alueellisten organisaatioiden, kuten ETYJ:n käyttöä konfliktien ratkaisemisessa. Suomi edistää rauhavälitystä, rauhanturvatoimintaa ja siviilikriisinhallintaa osana konfliktien ratkaisua.

Suomi pitää kansainvälisessä yhteistyössä tärkeänä periaatteena kansainvälisten sopimusten kunnioittamista, maiden itsemääräämisoikeuden ja suvereniteetin tunnustamista sekä rahanomaisia keinoja konfliktien ratkaisemiseksi. Suomi ei hyväksy voimapolitiikan käyttöä konfliktien ratkaisussa. Tämän vuoksi Suomi osallistuu Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi myös EU:n yhteisiin talouspakotteisiin Venäjään vaikuttamiseksi.

Suomelle ovat toimivat Venäjä-suhteet sekä Itämeren alueen vakaus tärkeitä. Näitä toteutetaan sekä niin osana kansainvälistä yhteistyötä, EU:n kautta kuin kahdenvälisesti.

Kansainvälisen jännityksen ja epävarmuuden lisääntyessä EU:n ja kansallinen huoltovarmuus ovat yhä tärkeämpiä kysymyksiä. Sen vuoksi Suomi tukee ratkaisuja, joilla EU:n yhteistä energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta voidaan parantaa.

Suomi pitää tärkeänä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, ja on valmis tukemaan demokratia- ja ihmisoikeusliikkeitä sekä ihmisoikeuspuolustajia kaikkialla maailmassa.

Suomelle arktisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää, mutta Suomi ei kannata pohjoisten alueiden merenalaisten fossiilivarantojen hyödyntämistä. Suomi toimii aktiivisesti arktisten alueiden luonnonsuojeluverkoston kehittämiseksi.  Suomen tulee myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia ja ratifioida tällä vaalikaudella 169- sopimus.

Suomen kehitysyhteistyön rahoituksessa varmistetaan kehitys, joka vie kohti YK:ssa asetettua 0,7 %:n tavoitetta vuoteen 2019 mennessä. Suomi sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon.

Suomi painottaa kehityspolitiikassaan ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen tukemista, köyhyyden poistamista, kestävää kehitystä, ilmastomuutoksen torjuntaa, kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämistä ja koulutusta. Myös seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä naisten, vammaisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat Suomen toiminnassa tärkeitä. Suomen kehityspolitiikka on johdonmukaista ja siinä painotetaan avoimuutta, kehitysmaiden omistajuutta, keskittämistä köyhimpiin maihin ja tuloksellisuutta.  Muiden politiikan alojen, kuten kauppapolitiikan, tulee johdonmukaisesti tukea kehityspolitiikan tavoitteita.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Vihreiden mielestä Suomi säilyy nykytilanteessa sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Suomen turvallisuuspolitiikasta voidaan hallituskauden aikana tehdä kokonaisvaltainen selvitys, jonka osana selvitetään myös mahdollisen NATO-jäsenyyden edut ja haitat.

Suomen sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa tulee lisätä muun muassa materiaalihankinnoissa, materiaalin yhteisomistuksessa ja –käytössä, ilmatilan ja merialueen valvonnassa ja yhteisissä harjoituksissa. Turvallisuuspoliittista yhteistyötä voidaan lisätä myös muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi yhteistä harjoitustoimintaa lisäämällä.

Suomi pyrkii syventämään EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Vaikutetaan siihen, että EU:n kyky toimia kriisinhallintatehtävissä ja kriisien pysäyttämiseksi vahvistuu. EU:n nopean toiminnan joukot sekä pooling & sharing –periaate ovat tässä avainasemassa.

Asepalveluksen sisältöä pyritään edelleen kehittämään, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon uudet turvallisuusuhat, kuten hybridi- ja kyberuhat. Turvataan uskottavan puolustuksen kannalta välttämättömät puolustusvoimien materiaalihankinnat.

Kehitetään osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Lisätään Suomen osallistumista YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin siten, että YK-johtoisten rauhanturvaoperaatioiden osuus säilyy merkittävänä. Mikäli Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi alueelle tarvitaan kansainvälistä rauhanturvaoperaatiota, Suomella tulee olla valmius siihen osallistumiseksi.

Suomen on varauduttava uusien uhkien torjumiseen ja käsittelyyn, kuten ympäristökatastrofien aiheuttamiin kriiseihin.

 

7.Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? 

Vihreiden mielestä Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n päätöksentekoon. EU:n tulee edistää vakautta ja rauhaa Euroopassa ja koko maailmassa. Vihreiden tärkeänä tavoitteena on ihmis- ja kansalaisoikeuksien sekä tasa-arvon edistäminen EU:n jäsenmaissa. Ihmisoikeudet ja köyhyyden sekä eriarvoisuuden vähentäminen tulee nostaa osaksi kaikkea EU:n politiikkaa. 

EU:n talouspolitiikan tulee perustua ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille. EU:n on edistettävä kunnianhimoista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa niin jäsenmaissa kuin kansainvälisissä neuvotteluissa.  EU:n on vähennettävä jäsenmaidensa keskinäistä verokilpailua ja kitkettävä veroparatiiseja ja yritysten veronkiertoa. EU:n kansanvaltaisuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä on parannettava.

Liitteen yksi kirjaus ei vastaa sellaisenaan Vihreiden näkemystä. Kriisimaiden omat kansalliset toimet ovat lähtökohtaisesti ensisijainen keino talouden tervehdyttämiseksi ja julkistalouden vakauttamiseksi. Kannatamme myös sijoittajavastuun toteuttamista. Euroopan vakausmekanismin ehdoton rajoittaminen nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteisiin ei kuitenkaan ole mahdollista, jos rahoitusongelmat pahenevat merkittävästi jossakin tai joissakin euroalueen maissa.  Pidämme tärkeänä myös toimia yhteiskunnallisten kriisien estämiseksi ja lievittämiseksi EUn jäsenmaissa. Yhden EU-maan yhteiskunnan kriisiytymiskierre horjuttaa yhteiskunnan vakautta laajemminkin ja sillä tulisi olemaan hyvin haitallisia heijastusvaikutuksia myös Suomeen.

Vihreät eivät kannata sitä, että talouspolitiikan koordinaatiosta pyritään luopumaan ja talouskriiseihin ajautuneet maat jätetään vaille tukea. Talouskriisit Euroopassa aiheuttavat kielteisiä taloudellisia vaikutuksia myös Suomelle, jonka talous on monin tavoin kytkeytynyt EU:n talouteen. Lisäksi ehdoton vaatimus talouspolitiikan koordinaatiosta luopumista saattaisi johtaa  siihen, että Suomi ei voisi saada tukea, esimerkiksi elintarviketeollisuudelleen tilanteessa, jossa Venäjän vastaiset talouspakotteet heikentävät elintarviketeollisuuden kannattavuutta.

 

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Erot hyvinvoinnissa perheiden välillä ovat kasvaneet ja lapsiköyhyys on lisääntynyt. Emme saa päästää lasten luokkayhteiskuntaa syntymään. Vihreille on tärkeää että jokaiselle lapselle luodaan tasa-arvoiset lähtökohdat kasvuun. Haluamme parantaa perheiden hyvinvointia auttamalla heikoimmassa asemassa olevia ja lisäämällä tasa-arvoa vanhemmuuteen. 

Vihreät haluavat vähentää lapsiköyhyyttä tukemalla köyhiä lapsiperheitä niille kohdennetuilla toimilla, kuten opintotuen huoltajakorotuksella, toimeentulotuen yksinhuoltajakorotuksen kasvattamisella ja kehittämällä lapsiperheiden asumistukea.  Sosiaaliturvasta on purettava kannustinloukkuja. Perustulo tekisi työn tekemisestä aina kannattavaa. Korkeat asumisen kustannukset ovat monille perheille suurin toimeentulon ongelma. Siksi kehittäisimme asumistukea korottamalla sitä niin, ettei toimeentulotukea tarvittaisi asumismenojen kattamiseen. Perheitä on tuettava lapsi- ja perhepalveluilla, joita on kehitettävä huomioimaan erilaiset perhemallit ja perheiden vaihtuvat elämäntilanteet.  Sote-uudistuksella tulee luoda perheille helposti saatavia matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita kuten lapsiperheiden kotiapua. Apua on saatava aina, yhdeltä luukulta ilman turhaa byrokratiaa. Kaikkein heikommassa asemassa olevien tilannetta ei voi heikentää perusturvan indeksijäädytyksillä. Ne johtavat toimeentulotukiriippuvuuteen, joka heikentää työllistymistä.

Haluamme tuoda tasa-arvoa vanhemmuuteen, parantaa vanhempien asemaa työmarkkinoilla ja taata vauvoille paremmat mahdollisuudet olla kotona molempien vanhempiensa hoivassa. Siksi perhevapaissa tulisi ottaa käyttöön 6+6+6-malli, jossa vapaista kuusi kuukautta toiselle vanhemmalle, kuusi toiselle ja kuusi yhteisellä päätöksellä jaettavaksi. Haluamme lisätä joustavuutta mahdollistamalla vanhempainvapaan pitämisen osapäiväisesti ja useammassa erässä. Jaetaan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat suorat kustannukset.  

Oikeus perhevapaisiin tulee taata vanhempien sukupuolesta ja perhemuodosta riippumatta. Hyväksytään äitiyslaki ja poistetaan lainsäädännöllisiä esteitä tasa-arvoiselle vanhemmuudelle kaikissa erilaisissa perheissä

Perheissä tehdään paljon tärkeää hoitotyötä. Omaishoidontuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi ja omaishoidontuen määrärahojen riittävyydestä on huolehdittava. Omaishoitajia on kohdeltava tasaveroisesti eikä tuki saa vaihdella asuinpaikasta riippuen. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava takaamalla riittävät vapaapäivät sekä sijaishoitojärjestelyt. 

Hyvinvointia lisää eriarvoisuuden purkaminen ja tasa-arvotyö. Vihreät näkevät että vähemmistöjen oikeuksista huolehtiminen vie koko yhteiskuntaa eteenpäin ja on kaikilla politiikan sektoreilla olennainen suunta. Lainsäädäntöä kannattaa uudistaa syrjiviä käytänteitä poistaen. Ensi tilassa uudistuksia on tarpeen tehdä seksuaalivähemmistöjen ja Suomen alkuperäiskansojen oikeuksiin. Toteutetaan kattava perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma. Yhtäläiset ihmisoikeudet yhdessä toimivan perusturvan kanssa vapauttavat ihmiset oman elämänsä aktiivisiksi toimijoiksi ja lisäävät hyvinvointia.

Hyvinvointierojen kaventamisessa avainasemassa on sote-uudistus, joka parantaa perusterveydenhuoltoa, tasa-arvoa, matalan kynnyksen palveluja sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. 

On välttämätöntä siirtää painopistettä ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä ottaa käyttöön varhaisen puuttumisen malleja. Julkisen sektorin palvelujen tulee tukea toisiaan. Tavoitteena tulee olla ihmisten hyvinvoinnin lisääminen: kaavoittamisella tuetaan liikkumista ja lisätään turvallisuutta, liikunta-, terveys- ja kulttuuripalvelut tekevät yhteistyötä. Turvataan myös kolmannen sektorin toimijoiden rahoitus. Panostetaan saavutettaviin vapaa-ajan, liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Hyvinvointierojen kaventamisen on lähdettävä liikkeelle lapsista ja nuorista. Perheiden tukemisen lisäksi on välttämätöntä panostaa nuoriin. Panostetaan koulutukseen sekä laadukkaisiin ja tasa-arvoisiin koulutuksen tukipalveluihin. Siirretään ammattikorkeakouluopiskelijat ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelujen piiriin.

Toteutetaan asumistakuu. Parannetaan yksin asuvien asemaa tukemalla pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Yhdenvertaistetaan lainsäädäntöä, joka kohtelee yksin asuvia epätasa-arvoisesti. Torjutaan asunnottomuutta ja lisätään kohtuuhintaista sosiaalista asuntotuotantoa.

Varmistetaan vammaisten oikeuksien toteutuminen. Lisäksi on vahvistettava osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla. Se parantaa työllisyysastetta ja lisää osatyökykyisten hyvinvointia. 

 

9.Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

 

Tavoitteenamme on, että Suomessa on maailman tasa-arvoisin koulu ja maailman osaavin kansa. Siksi haluamme tehdä suomalaisesta koulutuksesta maailman parhaan kaikilla asteilla. On kohdistettava huomio koulutuksen laatuun ja tasa-arvoiseen lupaukseen hyvästä koulutuksesta jokaiselle. Vihreiden mielestä koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Vain riittävillä resursseilla saadaan koulutuksesta osaamista ja hyvinvointia luova Suomen menestyksen tae. 

Vihreille on tärkeää, ettei yhtään nuorta päästetä putoamaan. Nuorisotakuuta on syytä jatkaa ja kehittää. Haluamme myös torjua koulupudokkuutta, panostaa etsivään nuorisotyöhön ja yksilölliseen ohjaukseen jolla voidaan taata jokaiselle nuorelle koulutus- , työpaja-, harjoittelu- tai työpaikka. Aikuisten ammatinvaihtoa helpotetaan.

Tasa-arvo ja maksuttomuus sekä kaikkien ulottuvilla oleva korkeinkin koulutus on suomalaisen yhteiskunnan suuri menestystarina. Siksi haasteellisessa ympäristössä toimivia oppilaitoksia tulee nostaa erityistuilla, opintotukea kehittää täyspäiväisen opiskelun mahdollistavaksi ja pitää koulutus maksuttomana. 

Maksuton koulutus on kansallinen ylpeys, joka mahdollistaa sen, että kaikki kyvyt saadaan käyttöön. Lukukausimaksuja ei tule ottaa käyttöön ulkomaalaisille opiskelijoillekaan. Se ei toisi helpotusta korkeakoulujen talouteen, vaan kaventaisi korkeakoulujemme kansainvälisyyttä. Meidän ei kannata sulkea ovia muualta tulevalta lahjakkuudelta. 

Suomalaisen huippuosaamisen kehittämiseksi tärkeintä on taata korkeakoulujen henkilökunnalle rauha tehdä varsinaista työtään. Tiede tarvitsee pitkäjänteisyyttä ja vakaata rahoitusta. Perustutkimuksen arvostusta ja sen resursseja korkeakouluissa on kohennettava, sillä sen pohjalta myös soveltava tutkimus ja innovaatiot syntyvät. Paras tapa ottaa tutkimuslaitokset korkeakoulut mukaan nostamaan Suomea kuntoon on panostaa julkiseen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen yhteistyössä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.

Uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisellä on tärkeä rooli suomalaisen koulutuksen uudistamisessa. Niiden avulla voidaan nivoa koulutus tiukemmin kiinni ympäröivän yhteiskunnan muutokseen ja digitalisaatioon. Se mahdollistaa nykyistä yksilöllisemmät ja erilaiset oppimisen tavat, joiden avulla jokainen voi löytää oman tapansa oppimiseen ja saada nykyistä parempaa tukea oman yksilöllisen oppimispolkunsa rakentamiseen. Näin voidaan parantaa kouluviihtyvyyttä maassamme, jossa oppimistulokset ovat hyviä mutta viihtyvyydessä on parantamisen varaa. Uutta teknologiaa hyödynnettäessä tulee varmistaa, ettei teknologiasta ei tule kuilua oppilaiden välille opiskeluvälineet eivät saa jäädä puutteellisiksi vanhempien tuloista riippuen. Lisäksi on huolehdittava fyysisen oppimisympäristön turvallisuudesta asettamalla nollatoleranssi koulukiusaamiselle ja korjaamalla homekoulut. Homekorjausten yhteydessä rakennukset voidaan peruskorjata niin, että luokkatilat soveltuvat nykyistä paremmin uudenlaiseen opetukseen. 

 

10.Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Maailma ja Suomi ovat nopeasti muuttuvissa olosuhteissa: talouden, tuotannon ja työn rakenteet ovat laajapohjaisessa murroksessa. Olemme valmiita uudistamaan yhteiskuntaamme myös ennakkoluulottomien kokeilujen kautta. 

Julkista sektoria voidaan uudistaa rohkeasti niin, että pystymme vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin. Kunnat ja valtio voivat yksityisen sektorin kumppaneina tukea uusia kasvualoja ja vahvistaa näin työllisyyttä.

Normit ja säännöt on yleensä laadittu kansalaisten, yritysten tai ympäristön turvaksi, eivätkä kaikki normit ja säännöt ole huonoja. Hallinnon kehittämisessä onkin huolehdittava siitä, että tärkeät arvot, kuten ympäristönsuojelu, ihmisten turvallisuus, saavutettavuus ja yritysten oikeusturva säilyvät. Ylenmääräistä byrokratiaa ja sääntelytaakkaa on mahdollista harkitusti purkaa esimerkiksi pienten yritysten ja järjestöjen osalta. Vihreiden mielestä normien purkamisella ei kuitenkaan saa heikentää ympäristösuojelun tasoa. Vanhentuneita säädöksiä, kuten ympäristöhaitallisia tukia, tulee purkaa.  Sen sijaan yhteiskunta voi antaa lupakäsittelyistä palvelusitoumuksen, jossa sitoudutaan prosessien läpivientiin tietyissä määräajoissa. Tämä edellyttää hallinnon riittävien resurssien turvaamista.

Digitalisaation edistäminen on tärkeä osa julkisen sektorin modernisointia, koska sen avulla voidaan parantaa tuottavuutta merkittävästi esimerkiksi lupamenettelyissä, viranomaistietojen käsittelyssä ja myös palveluiden järjestämisessä.

Digitalisaation edistäminen osoitetaan Valtioneuvoston kanslian vastuulle, jonka johdolla käydään läpi kaikki julkisen sektorin palvelut digitalisaation näkökulmasta. Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan ja kaikki julkiset tietojärjestelmät toteutetaan avoimella koodilla ja avoimin rajapinnoin. 

Jatketaan viivyttelemättä muun muassa palveluväylän, sähköisen tunnistautumisen ja tulorekisterin toteuttamista. Tuetaan kunnissa jo käytössä olevien ja hyväksi todettujen tietojärjestelmäratkaisuiden levittämistä koko kuntasektorille. Mahdollistetaan tarvittaessa lainsäädäntötoimin uusien palvelumallien kehittyminen, esimerkiksi liikenne palveluna –hankkeet.

Edistetään suurten tietomassojen (Big Data) tallentamista, yhdistelemistä, siirtämistä ja analysointia julkisen sektorin hankkein, koulutuksella ja rahoitusmahdollisuuksilla. Näin parannetaan tuottavuutta ja tarjotaan mahdollisuuksia innovatiivisiin sovelluksiin. Yksityisyyden suoja on turvattava. 

Edistetään lainsäädännöllä ja hallintoa uudistamalla ihmisten oikeutta ja pääsyä heistä kerättyyn dataan (My Data), kuten julkishallinnon keräämiin tietoihin sekä eri palveluntarjoajien tapahtuma- ja tilastotietoihin. My Data käytännöillä tuetaan kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia hyödyntää sähköisessä muodossa olevia tietoja turvallisesti ja tietosuojan säilyttävällä tavalla ja mahdollistetaan uudenlaisia palveluita sekä liiketoimintamalleja.

 

11.Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus, ja sen kehittäminen liittyy läheisesti myös kestävään kehitykseen,  kiertotalouteen ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Biomateriaalien uudet käyttötavat edellyttävät tutkimusta ja tuotekehitystä, innovaatiorahoitusta sekä demonstraatio- ja pilottihankkeiden tukemista. Julkisia hankintoja voidaan ohjata kestäviin biotaloustuotteisiin kuten puurakentamiseen ja tukea näin alan vahvistumista. Tehdään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa: edistetään lannan prosessointia ja elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien ravinteiden talteenottoa. Yritystukien ja verotuksen painotuksilla voidaan kannustaa teollisuutta kiertotalouteen.

Kestävää kehitystä tuetaan toteuttamalla kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja vahvistamista. Luonnon- ja ympäristönsuojelun tasoa on edelleen vaalittava – korkeat ympäristöstandardit tukevat vientimahdollisuuksiamme, ovat valttimme globaaleja ekokatastrofeja vastaan taistelevassa maailmassa. 

Taloudellisen toiminnan tulee olla kestävää sekä lyhyellä mutta eteenkin pitkällä aikavälillä, etteivät tehdyt toimet vähennä tulevien toimien kannattavuutta. Esimerkkinä maanviljelyn pitää perustua kestävään maankäyttöön.

Kaivosteollisuuden tulee olla ympäristön kannalta kestävää ja kantaa vastuu myös tulevaisuuden puhtaasta Suomesta. Tarvitsemme itsenäisen ympäristöministeriön vaalimaan suomalaista luontoa ja tukemaan luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla.

Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä muun muassa toteuttamalla soidensuojelun täydennysohjelma alkuperäisessä laajuudessaan, nopeuttamalla metsiensuojelun METSO-ohjelmaa ja varmistamalla siihen riittävät resurssit sekä täydentämällä kansallispuistoverkkoa. Suomalaisen luonnonsuojelun yksi suurimmista saavutuksista, vapaana virtaavat kosket turvaava koskiensuojelulaki pidetään voimassa, eikä Kollajan tai Vuotoksen tekoaltaita rakenneta. Uhanalaisten vaelluskalojen nousu jokiin turvataan nousuesteitä avaamalla.

Vihreät pitää tärkeänä kansallista ruoantuotantoa työllisyyden, ruoan laadun ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lähiruokayrittäjyyden tukeminen, kaupan keskittymisen torjunta ja ruuan jäljitettävyyden parantaminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla suomalaista ruoantuotantoa voidaan tukea.

Suomalaisen ruuan kilpailuvalttina tulee kehittää ympäristö- ja eläinystävällistä tuotantoa.  Lisätään suomalaista luomutuotantoa suuntaamalla maataloustukia ympäristö- ja eläinystävälliseen suuntaan ja luomalle toimivia kotimarkkinoita lisäämällä luomun osuutta julkisissa hankinnoissa. Maatalouden päästöjä vähennetään merkittävästi Itämeren ja vesistöjen tilan parantamiseksi ottamalla käyttöön uusia ravinnekierrätysratkaisuja.  Eläinystävällisemmän ruuantuotannon paras tae on vaalikauden aikana toteutettava eläinten hyvinvointia parantava, laajapohjaisesti valmisteltu eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistus. Eläinsuojelulainsäädäntö ei kaipaa normien purkua vaan toimivaa uutta lainsäädäntöä, joka pohjautuu uusimpaan tutkimustietoon.

 

12.Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Vihreät pitää liitteen kaksi kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaa kirjausta sinänsä hyväksyttävänä osakirjauksena hallitusohjelmaan. Se ei kuitenkaan määrittele riittävää kunnianhimon tasoa: ilmastopolitiikan ohjaaminen tarvitsee huomattavasti monipuolisempaa kirjausta hallitusohjelmaan. On ihmiskunnan kohtalonkysymys, että talousjärjestelmä kyetään muuttamaan lähivuosikymmeninä kestäväksi. Ilman sitä koko pohja niin suomalaisten kuin koko ihmiskunnankin taloudelliselta ja inhimilliseltä hyvinvoinnilta romahtaa sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja ruokaturvan heikentyessä.  Kansainvälinen ilmastosopimus onnistuu tavoitteessa rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen vain, jos kaikki maat ovat valmiita tekemään riittäviä toimia. Suomen talouden edelläkävijyys ja menestys edellyttävät myös kunnianhimoista talouden uudistamista hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelemiseksi.

Esimerkiksi Ison-Britannian hallitus on arvioinut laskelmissaan, että EU:n oikeudenmukainen osuus tavoitteen mukaisesta päästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä olisi vähintään 50 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Vihreiden mielestä Suomen hallituksen on ilmaistava valmiutensa nostaa osaltaan Euroopan Unionin sitoumusta vuoden 2030 päästövähennyksestä osana kansainvälistä kattavaa sopimusta 50-55 prosenttiin. Tämä voi tapahtua myös EU:n rahoittamien toimien avulla kehitysmaissa. 

Kansainvälisen sopimuksen on katettava fossiilisten polttoaineiden tukien suunnitelmallinen vähentäminen sekä suunnitelma fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä ja osan jättämisestä hyödyntämättä. Suomen on edistettävä eri logistiikka-alojen mukaan lukemista päästökauppaan tai päästöverojen piiriin. Alueellisia päästökauppajärjestelmiä on kannustettava kehittymään kohti mahdollisimman maailmanlaajuista järjestelmää. Ilmastopäästöjen on näyttävä tuotteiden hinnassa, jotta markkinat voidaan ohjata kestäviin ratkaisuihin.

EU:n ilmasto- ja energiapaketin valmistelussa uusiutuvalle energialle on asetettava tavoite, joka tähtää fossiilisesta energiasta luopumiseen 2050 mennessä. Lisäksi Euroopan Unionin on pidettävä sitoumuksensa teknologiasiirrossa ja rahoituksessa kehitysmaille ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja päästöjen rajoittamisessa.

Vihreiden mielestä Suomen on omassa ilmastopolitiikassaan asetettava tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä pyrkiä viimeistään vuoteen 2050 mennessä täysin uusiutuvaan energiaan nojaavaan kestävään energiatalouteen. Suomen etu olisi tavoitella EU:n päästövähennystavoitteiden toteuttamista etupainotteisesti, jolloin luomme kotimaiselle osaamiselle markkinoita ja vientinäkymiä. 

Kansainväliset arviot osoittavat päästövähennysten etupainotteisuuden olevan kaikkein kustannustehokkainta. Myös ilmastonsuojelun keinojen kustannustehokkuutta on syytä tarkastella pidemmällä aikavälillä. Kun uuden energiatekniikan markkinoille pääsyä nopeutetaan syöttötariffein ja/tai muin tukitoimin, se nopeuttaa teknologian hintojen alentumista ja ajan myötä päästöjen vähentämisen kustannuksia.  Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja on edistettävä laajasti koko yhteiskunnan suunnittelussa ja julkisissa hankinnoissa. Suomen onkin syytä harkita myös kansallisen ja kunnianhimoisemman päästövähennystavoitteen asettamista Ruotsin, Tanskan ja Saksan tavoin. Se edistäisi myös liitteessä olevaa kirjausta biopolttoaineiden käytön kestävästä lisäämisestä.

Liikenteen päästöjen vähentäminen on haastavaa, mutta Suomessa on siihen tarvittava teknologia ja osaaminen. Teknologian kehittämisen ei kuitenkaan tulisi rajoittua vain biopolttonesteiden aseman vahvistamiseen, vaan myös biokaasun ja sähköautojen mahdollisuudet on huomioitava.

 

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Vihreiden tavoitteena on Suomi, johon voi tulla tekemään töitä ja hakemaan turvaa. Suomen talouden ja työllisyyden kohentaminen edellyttää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista on helpotettava luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Täällä opiskelleille ulkomaalaisille opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan opintojen valmistumisen jälkeen.

Maailmassa on konfliktien seurauksena enemmän pakolaisia kuin koskaan. Siksi Suomen vastuunottoa on kasvatettava sen mukaisesti. Ehdotamme pakolaiskiintiön nostamista asteittaan 2000:een. 

Hukkumiskuolemat salakuljettajien matkassa Välimerellä eivät saa jatkua ja vastuu yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta kuuluu kaikille EU:n jäsenmaille. Välimeren rajavalvontaoperaatiolle tulee antaa selkeäksi tehtäväksi myös ihmisten pelastaminen. Ihmissalakuljetusta voidaan vähentää kehittämällä laillisia keinoja hakea Euroopasta työtä ja turvaa, esimerkiksi humanitäärisen käytävän kautta. Suomessa tulee ottaa käyttöön humanitäärinen viisumi.

Valtiolla tulee olla keinot taata tänne tuleville pakolaisille kuntapaikka ja oikeudenmukainen kohtelu. Esimerkiksi vastaanottokeskukset eivät ole oikea paikka turvapaikanhakijalapsille, vaan kaikkien alaikäisten säilöönotto tulee kieltää. Sen sijaan kieliopintoihin ja kotouttamiseen panostaminen kannattaa. Pääsyä kieltenopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen on parannettava koko maassa.  

Suomen maahanmuuttopolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista. Suomen tulee pitäytyä toiminnassaan niissä periaatteissa, joihin se on sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Esimerkiksi oikeus terveyteen on ihmisoikeus eikä ketään voi rajata sen ulkopuolelle. Terveys kuuluu myös paperittomille siirtolaisille. 

 

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Tavoitteellisen ja pitkäjänteisen strategisen ajattelun tuominen hallitustyöskentelyyn voi olla toimiva uudistus, koska siten voidaan keskittyä maan kehittämisen kannalta olennaisimpiin asioihin ja myös reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Sitoutuminen edellyttää kuitenkin tarkempaa tietoa siitä, miten strategiseen hallitusohjelmaan pohjautuva hallitustyöskentely käytännössä toimisi.  

Vihreiden mielestä hyvä hallitustyöskentely pohjautuu keskinäiseen luottamukseen, hyvään hallintoon, riittävään avoimuuteen ja hyvään ja tasapuoliseen johtamiseen. Pääministerillä on tässä keskeinen rooli. 

Tiivis ja suuriin linjoihin keskittyvä hallitusohjelma ei saa kuitenkaan häivyttää yksityiskohtaisempia mutta tärkeitä päätöksiä sisäpiireihin taikka poliittisen päätöksenteon ulottumattomiin. Hallitustyön toimivuuden kannalta voi olla parasta neuvotella vaikeiksi tiedetyt asiat hallitusneuvotteluissa eikä sysätä niitä myöhemmäksi sen perusteella onko kyse ”suuresta” tai ”pienestä” asiasta. 

Julkisuudessa on hallitustyön uudistamiseen liittyen keskusteltu myös ministerien, valtiosihteerien ja poliittisten avustajien määrän karsimisesta. Käytännössä etenkin ministerien kansainväliset tehtävät ovat lisääntyneet voimakkaasti, eikä poliittisen työn tekijöiden määrän merkittävä karsiminen ole mahdollista työn laadun ja poliittisen ohjauksen kärsimättä. Emme ole valmiita lisäämään virkamiesvaltaa ja kaventamaan demokratiaa.

Vihreiden mielestä valtiosihteerien työskentelyä ja roolia voisi kehittää niin, että jokaisella puolueella olisi ainakin yksi valtiosihteeri, joka työskentelisi valtioneuvoston kansliassa ja vastaisi osaltaan hallitustyön koordinoimisesta.

 

15.Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Olemme valmiita neuvottelemaan hallitusohjelmasta hallitustunnustelijan ehdottamassa kokoonpanossa, elleivät poliittiset tavoite-erot muodostu sille esteeksi. Pidämme tavoiteltavana lähtökohtana sitä, että parlamentaarisen luottamuksen saanut hallitus toimii koko vaalikauden, jos yhdessä sovitusta pidetään kiinni ja keskinäinen luottamus säilyy. Jo hallitusneuvotteluissa on kyettävä saavuttamaan sellainen luottamuksen ilmapiiri, joka vahvistaa myös kansalaisten tulevaisuudenuskoa. Haluamme korostaa puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisten hyvien suhteiden rinnalla kansalaisten ja päättäjien välistä kumppanuutta.

Voimme olla mukana hallituksessa, joka panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan eikä hyväksy ydinvoimalle uusia tai päivitettyjä periaatelupia. Talouden uudistamisessa on puolustettava jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja ympäristöä. Ympäristön- ja luonnonsuojelun jo saavutettu taso on turvattava ja otettava edistysaskeleita. Heikoimmassa asemassa olevien asemaa on parannettava ja tasa-arvoa edistettävä. Koulutuksen riittävät julkiset resurssit ja koulutuksen tasa-arvo on turvattava.

Jaa sivu: