On aika avata Euroopan unioni kansalaisille. Alun perin valtioiden väliseksi järjestöksi perustettuun järjestelmään ei kansalaisten katsottu tarvitsevan voida suoraan vaikuttaa. Unionin toimivallan laajentuessa on kuitenkin ollut perusteltua vahvistaa unionin oman päätöksenteon avoimuutta ja demokraattisuutta. Euroopan parlamentin vallan ja sen avoimuuden lisääminen on nähtävä osana kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.

Kansalaisille tulee avata myös suoria vaikutusmahdollisuuksia. EU:n perustuslaillisista kysymyksistä päätettäessä kansanäänestyksistä on tullut käytännössä sääntö koko unionissa. Suomessakin perustuslakia on muutettava Tanskan mallin mukaisiksi. Tämä tarkoittaisi, että eduskunnan päätös kansallisen toimivallan merkittävästä luovuttamisesta ylikansallisille toimijoille, kuten unionille, alistettaisiin kansalaisten hyväksyttäväksi tai hylättäväksi.

Tavoitteena on voimakas eurooppalainen kansalaisyhteiskunta. Sellainen syntyy, kun eri EU-maissa aletaan tunnistaa yhteisiä ongelmia ja ehdottaa yhteisiä ratkaisuja. Kansalaisyhteiskunnan ytimen muodostavien eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa. Euroopan unionin ja jäsenmaiden hallitusten on lunastettava kansalaisten hyväksyntä todellisilla teoilla, jotka osoittavat sen auttavan parantamaan ihmisten elämänlaatua. Lisäksi Euroopan unionin tulisi toimia edelläkävijänä avoimen kansalaisuuden käyttöönottamisessa hyväksymällä EU-kansalaisiksi kaikki jäsenmaissa asuvat ihmiset. Tällä hetkellä unionin jäsenmaissa asuu satoja tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä, joilla ei ole minkään EU-maan kansalaisuutta, käytännössä se tarkoittaa elämään asuinmaassa ilman mitään takeita perusoikeuksista. EU-kansalaisuus antaisi heille lainsäädännön suomat oikeudet ja mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Myös unionin laajenemismahdollisuuksiin tulee suhtautua mahdollisuutena edistää demokratian ja hyvinvoinnin kehittymistä kaikkialla Euroopassa.

Demokratiaa ei voi olla ilman päätöksenteon avoimuutta ja tasaveroista osallistumista. Julkisuus on nykyään salailua tärkeämpi periaate, mutta silti erityisesti hallitukset ovat pyrkineet pitämään monia aiheita salassa. Euroopan unionista ei voi tulla demokraattista, ellei kansallinen EU-päätöksenteko ole demokraattista, ja vastaavasti unionin lainsäädännön avoimuuden lisääminen purkaa kansallisen salailun perusteet. EU:n nimetyissä toimielimissä, kuten komissiossa tai tuomioistuimessa, on otettava käyttöön sukupuolikiintiöt. Euroopan unionin tulisi myös harkita kiintiöiden asettamista eurooppalaisten yritysten hallituksille.

Jaa sivu: