Kuulumisia vaalikentiltä: Saako kuntiin lähi- ja luomuruokaa?

Kiersin Pirkanmaan piirin neljässä kunnassa europarlamentaarikko Tarja Cronbergin kanssa. Yhteiseksi teemaksi kuntavierailuilla nousivat ruokaan liittyvät kysymykset, kuten miten lähiruoka määritellään ja kohu luomuruokaan liittyvästä Stanfordin yliopiston tutkimuksesta. Usea piirimme vihreä vaaliohjelma sisältääkin tavoitteen julkisten palveluiden ruoan laadun kohentamisesta.

Lähiruoasta kävi Kangasalan torilla keskustelemassa kokkausohjelmaakin luotsaava Heikki Ahopelto. "Vesilahti Pirkanmaalla ja Mikkeli Etelä-Savossa ovat kuntia, joissa lähiruoan käyttöä on hyödynnetty esimerkillisesti."

Tilaavatko kunnat luomuna kasvatettua lähiruokaa? Kuulin kiertueen kuluessa, että saatavuus on heikkoa.

Luomutuotteiden suosio on maailmanlaajuisesti kasvussa. Esimerkiksi Tanskassa käytetään jo nyt kymmenen kertaa Suomea enemmän luomutuotteita.

Tällä hetkellä suuri osa suomalaisten luomutuotteista tuodaan ulkomailta, koska kotimaisia raaka-aineita ei ole. Cronbergin mukaan esimerkiksi maito ja voi ovat tyypillisiä ulkomaisia luomutuotteita. Eniten kysyntää on kuitenkin lihasta. "Kotimaista luomulihaa ei käytännössä saa ollenkaan." Tampereen Kaupunkiseudun kuntayhtymän hankintatoimiston listassa on yli 300 luomutuotetta, jotka lähes poikkeuksetta tulevat ulkomailta.

Suomen maabrändityöryhmä tavoittelee kotimaisen luomutuotannon kasvattamista niin, että vuoteen 2030 mennessä puolet Suomen tuotannosta olisi luomua.

MTK:n eli Maa- ja Metsätaloustuottajain keskusliiton web-sivuston mukaan lähellä tuotetun ruoan vahvuutena on sen tuoreus ja jäljitettävyys. Kun tuotteen alkuperä tiedetään, tunnetaan myös valmistusolosuhteet. Jos kuljetus- ja säilytysaika on lyhyt, ei tarvita lisäaineita. Lähiruoan kuljetus ei myöskään kuormita ympäristöä perinteiseen tapaan.

Cronbergin mukaan ongelmana on se, että keskusliikkeet ostavat isoja määriä isoilta toimittajilta. Pienet toimittajat pystyvät toimittamaan lähiruokaa, mutta kynnyskysymyksenä ovat raaka-ainemäärät.

Europarlamentaarikko muistutti, että kansallisella tasolla hankintalaki tukee tekemään myös pienempien erien hankintoja. Myöskään EU ei harhaanjohtavista kritiikeistä huolimatta estä lähiruoan ostamista. Jos tuotteiden hankintakriteeriksi määritellään esimerkiksi kuljetusaika, raaka-ainevalinnat osuvat nimenomaisesti lähiruokaan. Sopiva lähiruoan alue on Cronbergin mukaan maakunta.

Luomuruoan lisäksi Tarja Cronberg haluaa kiinnittää kuluttajien ja suurkeittiöiden huomion sesonkiruokaan, eli kaudenmukaisten tuotteiden hyödyntämiseen. "Sesonkiruoan suosiminen alentaa hintaa. Samalla lapset kouluissa oppivat sesonginmukaiseen ruokaan."

Parannettavaa kuluttajilla, kaupalla ja suurilla laitoskeittiöillä on myös jätteiden määrän vähentämisessä. "Erityisesti sairaaloissa hävikki on todella suurta."

Kaiken kaikkiaan Cronberg heittäisi pallon kuluttajille ja kuntatason päättäjille: ruokatottumuksien muuttaminen on vaikeata ylhäältä käsin. "Kunnan laitosten ruokahuoltoon voidaan vaikuttaa paikallisesti."

Oppina kiertueelta europarlamentaarikko Tarja Cronbergin kanssa olikin, että poliittisilla päättäjillä on ratkaisuvaltaa ruokakysymyksessä, sillä keskeisiä ruokaan liittyviä strategisia linjauksia tehdään poliittisissa toimielimissä –kunta voi valita halutessaan tilata lähi- ja luomutuotteita.

Minna Sorsa

Kirjoittaja on Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja. (Kuva: Rami Marjamäki)

Kuulumisia vaalikentiltä -sarjassa vihreät toimijat kertovat kuntavaalikampanjasta ja muista ajankohtaisista asioista omalla alueellaan. Tämä on sarjan ensimmäinen osa.

Jaa sivu: