Eurooppa tarvitsee vihreää taloutta

Köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvun estäminen Euroopassa edellyttää vanhojen työpaikkojen säilyttämistä ja uusien työpaikkojen luomista. Tämä puolestaan edellyttää talouskasvua. Tulevaisuuden talouskasvun tulee kuitenkin vähentää Euroopan hiilijalanjälkeä ja pienentää luonnonvarojen kulutusta. Samalla lisääntynyt hyvinvointi tulee jakaa oikeudenmukaisemmin.

Siksi tarvitaan koko EU:n laajuista työllisyys- ja talousohjelmaa. Yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa ja sen myötä työllisyystilanne paranee, jos kansalaisten ostovoimaa saadaan lisättyä ja yrityksillä on mahdollisuus tehdä investointeja. Leikkausten sijaan tarvitaan elvytystä, joka ohjaa taloutta ihmisen ja luonnon kannalta kestävään suuntaan.

EU:n budjetista, joka oli viime vuonna 150,9 miljardia euroa, täytyy jyvittää tulevalla rahoituskaudella 2020-2027 enemmän varoja keskeisten vihreiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Esimerkiksi Suomen yhteydet Eurooppaan muuten kuin lentäen ovat hitaat. Rail Baltica yhdistäisi Tallinnan nopeaan eurooppalaiseen raideverkkoon.

Seuraava parlamentti valmistelee tulevaisuuden rahoituskehyksen, jonka pohjalta vuosittaiset talousarviot tehdään. Tulevan rahoituksen suuntaviivoista tullaan käymään suuri taistelu: tuetaanko tulevaisuudessa kilpailukykyisiä aloja, vai jämähdetäänkö vain vanhentuneeseen teknologiaan.

Euroopan ja koko maailman yhteiskuntarakennetta uudistetaan energiatehokkaaseen ja vähäpäästöiseen suuntaan niin, että uusia työpaikkoja syntyy samalla kun ilmastonmuutos torjutaan. Tästä johtuen myös EU:n kilpailukyky on riippuvainen panostuksesta energiatehokkaaseen ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävää teknologiaan.

Tämä on myös suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden etu. Suomen viennistä yli 70 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. Tästä johtuen Euroopan taloustilanteen kohentaminen ja kysynnän lisääminen etenkin ympäristöteknologian saralla vauhdittaa suomalaista vientiä, joka on tällä hetkellä Kreikan jälkeen heikointa koko Euroopassa. Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää. Esimerkiksi biopolttoaineita kehitetään nimenomaan suomalaisella tutkimustyöllä, ja tuotantolaitoksia nousee Suomeen.

Britanniassa puolestaan teollisuus vähentää jätettä ja luo uusia tuotteita siten, että tuhannet eri yritykset hyödyntävät toistensa jätteitä, ylijäämäenergiaa ja raaka-aineita muodostaen keskinäiset "jätemarkkinat". Tätä kutsutaan teolliseksi symbioosiksi. Tällainen jätepolitiikka tulisi integroida Suomeenkin. Tekemällä tehokkaammin ja kuluttamalla vähemmän luonnonvaroja voidaan saavuttaa sekä luonnon että ihmisen kannalta kestävä lopputulos, mutta samalla lisätä yritysten voittoa ja kykyä työllistää.

Kun maailma muuttuu, meidän on oltava uuden teknologian veturi eikä pelkkä sopeutuja ja julkisen talouden sopeuttaja.

Touko Aalto ja Sirpa Siru Kauppinen

Jaa sivu: