Kuulumisia kunnista: Liitoksia tehdessä kannattaa katsoa kauas

Valtiovarainministeriö on määrännyt toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Seinäjoen kaupungin ja Jalasjärven kunnan välillä. Syy selvitykseen on Jalasjärven päätyminen kriisikunnaksi omistamansa aikuiskoulutuskeskuksen JAKK:n tukien takaisinperinnän takia. Kurikan kanssa Jalasjärvi tekee vapaaehtoista selvitystä.

Huhtikuun 28. päivä valtuustot ilmaisevat kantansa liitoksiin. Varovasti ja vuorotellen, niin että päätähti Jalasjärvi sanoo sanansa viimeisenä. Järjestystä on moitittu, mutta en näe, että sillä merkitystä on. Sanovat kunnat mitä tahtovat, tekee valtiovalta omat päätöksensä kesäkuussa.

Valtion nimeämät selvittäjät ehdottavat, että Jalasjärvi liittyisi Seinäjokeen. Kurikka-selvityksen tekijä niinikään on sitä mieltä, että liittyä pitäisi, mutta Kurikkaan. Selvitykset ovat keskenään vaikeasti vertailtavissa, sillä niissä on käytetty kovin erilaisia lukuja.

Seinäjoki on velkainen kaupunki, kaikilla luvuilla laskettuna. Nopea kasvu ja siitä johtuvat isot investoinnit yhdistettynä vaikeaan taloustilanteeseen eivät ole kohdelleet kaupunkiamme hyvin. Kasvavalla keskuksella on kuitenkin toivoa. Tässä kohtaa isoista veloista on hyötyäkin, Jalasjärven 35 miljoonan velkapotti ei Seinäjokea juuri hetkauttaisi. Kurikalle, vaikka vauras kaupunki onkin, olisi liitos kohtalokkaampi. Kasvuennusteissakaan ei Jalasjärven ja Kurikan liitoksessa noustaisi korkealle.

Seinäjoki pärjää ilman Jalasjärveä. Kuten todettu, velkaakin on omasta takaa. On myös nurinaa ja tyytymättömyyttä, puhetta siitä, että edellisetkin kuntaliitokset ovat hoitamatta. Palvelurakenteita on muutettu, mutta jotain olisi varmasti jouduttu tekemään ilman liitoksiakin. Kuoleva kunta tuskin pystyy kovin laadukkaita palveluitakaan tuottamaan.

Ei pidä kuitenkaan tyytyä pärjäämään, vaan tavoitella jotain parempaa. Olen jokaisessa tekemässäni päätöksessä yrittänyt katsoa tarpeeksi kauas. Niin myös tässä. Vaikka sote-sopu veikin terävimmän tarpeen tehdä kuntaliitoksia, ovat suuremmat maakuntakeskukset totta. Seinäjoki uhkaa jäädä tästä kehityksestä. Jalasjärvi tuo mukanaan isoja yrityksiä, jotka taas niitä kunnille kovin tärkeitä verotuloja, joiden puutteesta on Seinäjoellakin kärsitty.

Ennen velkaantumistaan Jalasjärvi on hoitanut hommansa moitteettomasti. Vertasin Jalasjärveä valtuustojen yhteisessä seminaarissa naapuriksi, joka on loukannut jalkansa ja tarvitsee hetkellistä apua. Kun velasta on päästy ja jalka kuntoutunut, on juoksukunto taas kova. Tottakai liitos tuo mukanaan myös noin 8000 uutta seinäjokelaista, joille täytyy tuottaa palvelut. Tätä ei sovi unohtaa.

Yksi haaste suurempiin yksiköihin siirryttäessä on lähidemokratian toteutuminen. Seinäjoki ei ole tehnyt viisaita päätöksiä tähän mennessä lakkauttaessaan aluelautakuntia ja yhdistäessään ne yhdeksi asukaslautakunnaksi. Yli 60 000 asukkaalle ei mielestäni riitä yksi 13 henkinen asukaslautakunta, joka jakaa aktivointirahaa ja järjestää kansalaisraateja. Tärkeitä nekin, mutta lähidemokratia on enemmän. Se on päätäntä- ja budjettivaltaa, jota kuntalaiset voivat käyttää omilla alueillaan.

Kaupungin iso koko ei ole tae toimivista palveluista, eikä edes välttämättä edellytys, mutta mahdollisuus se on. Kuntarajat eivät estä yhteistä toimintaa, mutta niiden purkaminen saattaa synnyttää uudenlaisen tahtotilan. Seinäjoen ja Jalasjärven yhdistäminen on nähtävä mahdollisuutena, joka parantaaa koko alueen hyvinvointia.

Henna Rantasaari

Kirjoittaja vihreä kaupunginvaltuutettu Seinäjoelta. 

Kuulumisia kunnista -blogisarjassa vihreät valtuutetut ympäri Suomen kertovat ajankohtaisista kuntapoliittisista aiheista.

Jaa sivu: