Ruokahävikin vähentäminen kannattaa

Maria Ohisalon ja Heidi Hautalan kampanjatempauksen lettubaarista jaettiin tänään hävikkiruoasta valmistettuja lettuja eri täytteillä Kallion väelle. Reilut 200 henkilöä ruokittiin ruoalla, joka olisi muuten mennyt roskiin. 

EU-maat ovat joutuneet ahtaalle, eurooppalaista hyvinvointia uhkaa konkurssi. Köyhyysrajan alapuolella elää 120 miljoonaa EU-kansalaista. Nälkä on monelle kansalaiselle arkipäivää. Tästä huolimatta sosiaalimenoja joudutaan useimmissa EU-maissa leikkaamaan.

Eri tarpeita ja olemassa olevia voimavaroja on siis saatava kohtaamaan. Yksi edullinen ratkaisu on ylijäämäruoan laajempi hyödyntäminen. EU:n komissio on ottanut tavoitteekseen leikata syötäväksi kelpaavan ruuan hukka puoleen vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan kotitalouksissa ruokaa haaskataan vuosittain noin 76 kg henkeä kohden, suomalaisissa kotitalouksissa 20 - 30 kg. Suuri osa hävikistä, yhteensä lähes 40 prosenttia, on aivan tuoretta ja hyvää ruokaa. Hukkaan heitettynä tämä ruoka aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä.

Esimerkiksi kouluruokaloiden ylijäämäruoka pitäisi jakaa tarvitseville. Ruokaa on eettisesti väärin heittää pois samalla kun osa kansalaisista kamppailee perustoimeentulonsa kanssa. On myös hölmöläisten hommaa hankkia tarvittava ruoka-apua tukusta, kun toisaalla ruokaa on jäämässä yli tarpeen. Kouluruoka on useimmiten myös einesruokaa maukkaampaa ja terveellisempää.

EU on jo tullut puolitiehen vastaan, ns. EU:n ruoka-apua on nyt mahdollista saada ylijäämäruoan jakeluun, säilytykseen ja kuljetukseen. Tämä vihreiden ehdottama uudistus meni läpi viime vuoden puolella ruoka-avun sääntöjä uudistettaessa.

Joissakin kunnissa ylijäämäruokaa on jo lähdetty jakamaan tarvitsijoille. Myös Evira sallii, että ruoka-apua antava järjestö voi valmistaa lämpimiä ruokia oikeassa lämpötilassa säilytetyistä aineksista vielä viimeisen käyttöpäivän jälkeisenä päivänä.

Valtio voisi vielä ottaa nykyistä aktiivisemman roolin ylijäämäruuan hyödyntämisessä. Kauppoja ja ravintoloita voitaisiin kannustaa antamaan ruoka avustusjärjestöille. Esimerkiksi Brysselissä kaupat on velvoitettu antamaan ylijäänyt ruoka pois, vain syömäkelvoton ruoka saadaan laittaa roskiin. Kaupassa voidaan myös myydä kasviksia tai hedelmiä, jotka eivät ole standardimittaisia tai -näköisiä. Kuluttajat kyllä ymmärtävät, että erimuotoiset vihannekset ja hedelmät on parempi syödä kuin heittää pois.

Tanskassa joissakin sairaaloissa ruokahävikkiä on onnistuttu leikkaamaan sillä, että potilaat voivat tilata haluamansa annoksen kun he sen haluavat. Usein ruokahävikkiä on vähentänyt jo hävikin tarkempi seuranta.

Kansallisesti käyttöön voitaisiin ottaa oma tavoite ruokahävikin vähentämiseksi, sekä kunnianhimoinen ohjelma tavoitteen toteuttamiseksi.

Uusia ideoita ruokahävikin vähentämiseen pitää lähteä aktiivisesti etsimään ja edistämään. Parhaimmillaan toimilla vähennetään nälkää, ruokahävikkiä ja ilmastopäästöjä samaan aikaan.

Eurovaaliehdokkaat: 

Tarja Cronberg 

Heidi Hautala

Maria Ohisalo

Jaa sivu: