Kun kuudesta tulee yksi – Kouvolan kuntaliitos ja mitä siitä voisi oppia

Meitä on kolme sisarusta - minä ja kaksi pikkusiskoa. Vaadimme lapsina kaikessa ehdotonta tasapuolisuutta. Jos joku sai tikkarin, kaikkien piti saada tikkari. Kun täti toi lahjaksi pussillisen karkkia, se jaettiin äärimmäisen tarkasti kolmeen eri kuppiin. Jokainen sai saman verran merkkareita, nallekarkkeja, aakkosia tai suklaarusinoita. Joku oli jakaja ja hän sai viimeisen kupin. Jos yksi sai uudet talvikengät, muut itkivät raivosta, koska mielestämme yhtä meistä selvästi suosittiin.

Vuonna 2009 kuusi kuntaa pani hynttyyt yhteen ja syntyi uusi Kouvola. Elämä uudessa Kouvolassa on vähän samanlaista kuin lapsena meillä kotona. Kaikki haluavat saman mitä muutkin saavat. Asiat jaetaan tarkasti ja jos joku saa enemmän kuin muut, siitä vedetään hillitön raivari. Kuusi sisarusta ei vielä osaa etsiä yhteistä hyvää koko perheelle.

Meillä ei ole 59 Kouvolan kaupunginvaltuutettua. Sen sijaan meillä on valtuutettuja Jaalasta, Kuusankoskelta, Anjalankoskelta, Valkealasta, Elimäeltä ja vanhasta Kouvolasta. Monelle valtuutetulle se tärkein tehtävä on turvata palvelut omassa taajamassa eikä niistä olla valmiita tinkimään. Oman kylän lukion on saatava jatkaa toimintaansa - vaikka oman kylän nuoret eivät haluaisi opiskella siellä.

Tällainen toiminta halvaannuttaa poliittisen päätöksenteon kaupungissa. Tilanteessa, jossa kaupungin tulisi etsiä säästöjä kaikessa toiminnassa, tulisi ihan jokaisen valtuutetun katsoa omaa kylänraittia kauemmas ja vaalikautta pidemmälle. Jokainen tunnustaa talouden katastrofaalisuuden: valtionosuudet pienenevät ja koko Kymenlaaksoon varallisuutta tahkonneet paperitehtaat ovat siirtyneet jonnekin tosi kauas. Säästettävä on, mutta ei meidän kylältä, ajattelee moni.

Ymmärrän että lapsena en osannut ajatella saavani uudet talvikengät sitten seuraavana talvena. Kouvolan eri osien tulisi kuitenkin olla kypsempiä. Jos joku saa enemmän, ajatellaan helposti, että se on muilta pois. Yhteisen hyvän käsite ja tavoittelu on monelle hankalaa. Pitäisi ymmärtää, että kun koko kaupunki voi hyvin, se heijastuu jokaiseen niemennotkoon ja taajamaan.

Toivoisin kovin, että Kouvolan kokemuksista otettaisiin opiksi kuntien yhdistymisiä suunniteltaessa. Kouvolalle kuntaliitos oli ehkä kuitenkin hyvä asia. Ilman sitä alueen kuusi kuntaa olisivat todennäköisesti kilpailleet toisensa hengiltä. Toivon silti, että liitossopimus olisi kirjoitettu realistisemmin, eikä olisi menty lupaamaan hyvää ja kaunista kaikille ja kaikkialle. Sopimuksen sanelleet poliittiset päättäjät ampuivat omaan nilkkaansa kun lupauksia ei nyt muutamaa vuotta myöhemmin voidakaan pitää. Kuntaliitoksen tarkoituksena on tuottaa palvelut tehokkaammin ja usein se tapahtuu suuremmissa yksiköissä, mikä johtaa palveluiden leikkauksiin.

Tämän vuoden alussa Kouvolan kuntaliitoksesta tuli kuluneeksi viisi vuotta ja kunnan työntekijöiden irtisanomisen suoja-aika täyttyi. Kouvolassa käynnistettiin heti yt-neuvottelut tavoitteena 600 henkilön vähennys. 10 prosentin henkilöstövähennys edellyttää kuitenkin palveluiden leikkauksia. Tämän vuoksi yt-neuvottelut ovat takunneet eikä tavoitteeseen päästä lähiaikoina.

Palveluverkkoa olisi kannattanut alkaa pohtia hyvissä ajoin ennen tuon kriittisen viiden vuoden täyttymistä, tällöin yt-neuvotteluissa olisi kyetty toimimaan tehokkaammin ja irtisanomiset saatu tehtyä niin pian kuin mahdollista. Poliitikot ovat kuitenkin olleet haluttomia ryhtymään laajoihin palveluiden leikkauksiin, minkä seurauksena henkilöstö roikkuu nyt löysässä hirressä, kuormittuu ja sairauspoissaolot kasvavat. Kuntalaisissa ja varsinkin paikallislehden yleisönosastolla on havaittavissa jonkinlaista lynkkausmielialaa, jossa vaaditaan ylisuuren henkilöstön vähentämistä nyt ja heti.

Nämä ovat ohjeitani kunnille, joissa valmistaudutaan kuntien yhdistämiseen. Kirjoittakaa realistinen yhdistymissopimus, joka suhteutetaan kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Alkakaa hyvissä ajoin miettiä minkälaisia palveluita kunnassa tarvitaan ja miten lähellä kuntalaista niiden tulisi sijaita. Ja viimeisenä: pyrkikää ajattelemaan koko kunnan parasta, sillä se hyödyttää pitkällä tähtäimellä kaikkia. Tsemppiä ja voimia kaikkialle, missä kuntien yhdistymisten kanssa painitaan!



Kaisa Spies

Vihreä valtuutettu Kouvolasta

Jaa sivu: