— Aija Salo

Yhdenvertaisuuden teemavuosi käynnistyi

Torstaina olin yksi kutsutuista puhujista EU:n Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille -teemavuoden Suomen kampanjan avajaisissa Eurooppa-talossa. Teemavuoden aikana Suomessa toteutetaan yhdenvertaisuushankkeita mm. liikunnan ja muun kulttuurin, työelämän ja viranomaistoiminnan teemojen alla. Klikkaa "lue lisää" niin pääset lukemaan puheeni. Bästa representant för kommissionen, hyvät ystävät, kära vänner, buriid ustibat, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus koskevat meitä kaikkia. Jokaisella meistä on jokin kokemus omasta sukupuolestamme ja omasta seksuaalisuudestamme, ja meillä jokaisella on jonkinlaisia perhesuhteita. Me kaikki elämme yhteiskunnassa, jossa vallitsee sukupuoleen, sukupuolten välisiin suhteisiin ja perhemuotoihin liittyviä normeja. Yhteiskunnallisena ilmiönä seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu eivät ole yksityisasioita. Ne ovat hyvin poliittisia asioita, ja niihin kulloinkin liitetyt yhteiskunnalliset normit vaikuttavat ihmisten perusoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin toteutumiseen. Seksuaalivähemmistöjen, kuten lesbojen, homojen ja biseksuaalien, ja sukupuolivähemmistöjen, kuten transsukupuolisten ja transvestiittien, asemassa on edelleen puutteita lainsäädännössä. Räikein puute seksuaalivähemmistöjen kohdalla on se, että samaa sukupuolta olevien parien lapsilla ei ole juridista oikeutta kuin yhteen tiettyä sukupuolta olevaan vanhempaan. Silti ehkä suurin haaste seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisen kohtelun tiellä on näkymättömyys: Se, että perheitämme, parisuhteitamme, sukupuolen kokemisen tapaamme ei yhteiskunnan tai ympärillä elävien ihmisten silmissä aina ole olemassa: niitä ei aina tunnisteta eikä tunnusteta. Siitä johtuen esimerkiksi tilastotietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä ei ole juuri saatavilla. Kukaan ei kerää tuota tietoa, eivätkä ihmiset myöskään uskalla tai viitsi nostaa kokemaansa syrjintää esiin, koska eivät tunne oikeuksiaan tai arvelevat, ettei asiaan haluta puuttua. Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille -teemavuoden puitteissa meillä kaikilla, myös jokaisen osahankkeen vastuuhenkilöillä, on loistava tilaisuus vaikuttaa siihen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät jää näkymättömiin ja marginaaliin, vaan että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus näkyy teemavuoden toimenpiteissä yhtäläisesti muiden näkökulmien kanssa. Eräs konkreettinen puute seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemassa on se, että heidän syrjintäsuojansa toteutumisen valvonnan viranomaisvastuu on epäselvä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, kuten transsukupuoliset, voivat kääntyä tasa-arvovaltuutetun puoleen tasa-arvolain perusteella. Tasa-arvovaltuutetulla ei kuitenkaan ole riittävästi resursseja lisätä asiantuntemustaan kaikista sukupuolivähemmistöistä ja edistää yhdenvertaisuutta heidän kohdallaan aktiivisesti. Seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden suojaa ei sen sijaan valvo kukaan. Työsuojelupiirien vastuulle kuuluu syrjintään puuttuminen alueellisesti, mutta niiden asiantuntemus ja resurssit eivät todellisuudessa riitä tähän, ja niiden toimialaan kuuluvat vain työelämän kysymykset. Setan mielestä seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuojan valvonta ja yhdenvertaisuuden edistäminen voisivat luontevasti kuulua vähemmistövaltuutetun toimialaan, jos vähemmistövaltuutetun resursseja samalla lisättäisiin. Jos saman valtuutetun toimialaan kuuluisi useampia vähemmistöjä, myös moniperustainen syrjintä olisi helpompi tunnistaa ja puuttua siihen. Ahvenanmaan syrjintävaltuutettu on myönteinen esimerkki eri syrjintäperusteiden kuulumisesta yhdelle viranomaiselle. Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille -teemavuoden eräs vahvuus on se, että eri syrjintäperusteita edustavat tahot ja viranomaiset toimivat yhdessä rintamassa. Tämä on todella arvokasta. Toivotan meille kaikille hyvää yhteistyötä ja innostavaa kampanjointia teemavuoden aikana ja sen jälkeen. Aija Salo Pääsihteeri Seta ry
Jaa sivu: