— Aija Salo

Zimbabwen oppositio ahtaalla

Eilisillan TV-Nytt ja tämänaamuinen HBL kertoivat, että Zimbabwen oppositiojohtaja Morgan Tsvangirai on hakattu pidätettynä ollessaan. Demokraattisen muutoksen liike -järjestöä johtava Tsvangirai on pitkään kamppaillut poliittisesti itsevaltaista presidenttiä, 83-vuotiasta Robert Mugabea vastaan. Mugabe on ilmoittanut asettuvansa ehdolle vielä seuraavissakin presidentinvaaleissa. Vierailin Zimbabwessa lyhyesti vuonna 1996. Pääkaupunki Harare oli turistin silmissä siisti, mutta köyhyys näkyi pikkuesineitä tien varsilla kauppaavina lapsina, joilla ei ollut kenkiä. Maan poliittinen tilanne ei ole kohentunut noista ajoista. Oppositioliikehdintää on ja mm. Tsvangirai on ollut Mugaben vastaehdokkaana presidentinvaaleissa, mutta viime päivien pidätykset ja jopa kuolemaan johtaneet pahoinpitelyt antavat tilanteesta epävakaan kuvan. Vapaat vaalit, sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat demokratian keskeisimpiä elementtejä. Niiden toteutumista kaikissa maissa auttaa vahvan kansalaisyhteiskunnan synty, erityisesti kansalaisjärjestöjen ja monipuoluejärjestelmän vahvistuminen. Moni suomalainen kansalaisjärjestö osallistuu tähän projektiin tekemällä yhteistyötä etelän maiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Sosiaalifoorumit ovat eräs tapa laajentaa keskustelua ja osallistumista yli rajojen eri maanosissa. Myös valtion kehitysyhteistyöllä (jota kansalaisjärjestöjenkin kehitysyhteistyö yleensä välillisesti on) on merkitystä. On hankala kysymys, kuinka paljon ja millaisia kriteerejä kehitysyhteistyömäärärahojen myöntämiselle pitää asettaa. Missä menee kunkin maan itsemääräämisoikeuden raja? Kannatan aika pitkälti sitä, että kohdemailta vaaditaan kehitysyhteistyön ehtona ihmisoikeuksien kunnioittamista ja tasa-arvon edistämistä. Talousjärjestelmään liittyviä ehtoja karsastan, koska ne ovat usein sentyyppisiä, että niillä sidotaan kohdemaan liikkumavaraa esimerkiksi investointien vastaanottamisessa tai oman tuotannon suojaamisessa. Suomen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on mennyt viime vuosina laadukkaampaan suuntaan. Takavuosien massiivisista, ylhäältä-alas-sanelluista rakennushankkeista, vientituista ja talousehdoista on menty yhä enemmän sellaiseen kehitysyhteistyöhön, joka tukee ihmisten demokraattista osallistumista, köyhyyden vähentämistä, ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa. Kehitysyhteistyömäärärahojen taso ei kuitenkaan ole noussut luvatussa tahdissa. Suomen pitää ensi hallituskaudella toteuttaa nykyisen hallituksen lupaus nostaa kehitysyhteistyömäärärahat YK:n suosittelemaan 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta. Meillä on varaa siihen.
Jaa sivu: