— Anna Autere

Kunnallisvaaliblogi: Huonojen käytäntöjen hirsipuu

Ihmettelen sitä vastentahtoisuutta, jolla organisaatioissa suhtaudutaan omien toimien kriittiseen tarkasteluun tai rehellisen palautteen keräämiseen esimerkiksi julkisista palveluista tai hallinnosta.

Arvokasta toimintakulttuuria olisi suorastaan metsästää kriittisiä arvioita ja niiden avulla ”parantaa” omaa toimintamallia entisestään.

Sen sijaan usein tuntuu olevan paljon mieluisempaa laatia hallinnon pumaskoihin sivukaupalla todisteluja siitä, miten homma toimii ja miten kaikkea kyllä on älytty tehdä ihan ominkin nokin. Mitään opittavaa tai kehitettävää omasta toiminnasta ei löydy vaikka tikulla kaivelisi. Se on hyvin uuvuttavaa, sekä kuntalaisesta että poliitikosta.

Asiakkaana on joskus tyrmistyttävää törmätä silmänpalvontaan. Kokemusteni mukaan Suomessa niin kutsuttu ”kunnanhallituksen pj:n anopin elvyttäminen” osataan aika kivasti. Mutta onhan se aika vaivaannuttavaa touhua. Suoranainen helpotus onkin, kun sattuu päättäjänä itsekin joskus saamaan oikein huonoa kohtelua; samanlaista ilmeisesti siis kuin muutkin kuntalaiset tai jopa huonompaa – silloin vasta todella ymmärtää, että asioiden on totta vie muututtava.

Näin kävi itselleni taas viime keväänä, kun työhönsä ja sen huonoihin järjestelyihin väsynyt lääkäri kohteli minua kuin murrosikäinen, kun menin vastaanotolle myöhässä ja olin ottanut sairaan lapsenikin mukaan varaamatta hänelle erikseen aikaa. Kokemus oli opettavainen, monella tapaa.

Kriittisyyden kuoliaaksi kuristaminen kapulakielen keinoin kertoo organisaatiossa lymyävästä heikosta itsetunnosta. Kuntien soisi luovan sellaiset käytännöt, että jokaisella, niin asukkaalla kuin työntekijälläkin on selvät sävelet sen suhteen, mihin ottaa yhteyttä, kun näkee, että homma ei toimi tai että ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan palveluiden käyttäjinä.

Kuntiemme tulee kehittyä vielä läpinäkyvämmiksi ja avoimemmiksi, organisaatioksi, joissa hiljaisetkin äänet kuullaan eikä ihmisten elämää vaikeuteta turhan byrokratian ja pykälien taakse piiloutumisen avulla. Erimielisyyttä ei pidä piilottaa veran alle, vaan jalostaa keskustelua sellaiseksi, että kaikki ovat valmiita tunnistamaan parhaat argumentit ja tekemään tältä pohjalta yhteistä hyvää edistävät päätökset. Näin voidaan löytää ideoita, jotka jäisivät virkamiestyönä keksimättä.

Kuntalaisten laajempi mukaantulo asioiden valmisteluun ja hyvin avoimen palautejärjestelmän luominen on oleellinen elementti laadukkaan päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen kannalta. Palautetta pitää saada myös heiltä, jotka jostakin syystä jäävät ilman palvelua. Mitä helpommaksi osallistuminen tehdään, sitä varmemmin voidaan luottaa siihen, että saadaan aitoa ja oikeaa kuntalaispalautetta, eikä kenenkään tarvitse hautoa sisällään pahaa sappea. Silloin poliitikoiltakin voi odottaa ajan hammasta kestäviä ja riittävän ajoissa ongelmiin reagoivia päätöksiä.

 

Anna Autere

Kirjoittaja on kolmen lapsen äiti sekä Jyväskylän Vihreä kaupunginvaltuutettu, joka pyrkii edelleen kaupunginvaltuustoon Vihreiden listalta, numerolla 415. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja, ja hän viimeistelee YTM-opintojaan Jyväskylän yliopistossa. Blogi osoitteessa http://annaautere.blogspot.com/

Kirjoitus aloittaa Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaiden kirjoitusten sarjan. 

Jaa sivu: