— Anne Bland

Kalojen perkuujätteistä polttoainetta ja puusta autoja

Tänään 11.3.2014 on Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta kolme vuotta. Ajatukseni menevät japanilaisille, jotka edelleenkin kärsivät seuraamuksista. 140 000 ihmistä on evakuoituna kodeistaan ja nuorten kilpirauhassyöpä on kasvussa.

Suomessa Olkiluoto 3:n rakentamiskustannukset, ranskalaisten ja suomalaisten kumppaneiden oikeuskiistat ja Fennovoiman vaikeudet hankkia kotimaista rahoitusta hankkeelleen kertovat karua tarinaa siitä, että ydinvoima on enää menneisyydessä elävien unelmaa.

Maailma menee menojaan. Suomesta löytyy useita kansainvälisen tason innovaatioita ja tahtoa luoda kotimaista, ydinvoimasta riippumatonta energiaa, joilla on vaikutuksia niin paikalliseen työllisyyteen ja talouteen kuin myös ympäristöön ja ilmastoon.

Ydinvoimaa on toki puolustettu myös ilmastonmuutosargumentilla. Sen riskit, ekologiset haittavaikutukset, jätteen loppuunsijoittamisen ikuisuusongelma ja sen yhteys ydinaseteollisuuteen painavat vaakakupissa enemmän.

Teollisuus on fiksusti huomannut, että ilmastonmuutos ja kuluttajien ympäristötietoisuus tarkoittavat mahdollisuuksia kotimaisille ratkaisuille. Metsäsektorin ja biotalouden innovaatioiden kasvu on ollut vaikuttavaa, samalla kun teräs-, massa- ja paperiteollisuus ovat vähentäneet energiankulutustaan. Kotimaisiin vahvuuksiin ja tulevaisuuden aloihin pitäisi päättäjienkin herätä.

Hajautettu vihreä biotalous on yksi kiinnostavimmista nousevista sektoreista. Biokaasun ja biodieselin valmistus maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteista on ekologisesti ja taloudellisesti järkevää.

Lanta, keittiö- ja kalan perkuujätteet sekä vaikkapa männyn öljy muokkautuvat kaikki energiaksi ja polttoaineeksi. Kuluttajia ja erityisesti maanviljelijöitä kiinnostavat jatkuvasti kallistuvan öljyn ja polttoaineiden kotimaiset vaihtoehdot.

Sähköautojen ja kaupunkien kaasubussien osalta on vihreästä näkökulmasta oltava tarkkana. Sähköautojen latausvirta tulee tällä hetkellä pääasiassa ydinvoimasta ja LNG-kaasu voi olla myös luontoa, terveyttä ja pohjavesiä tuhoavaa liuskekaasua.

Maailman autoteollisuus on saanut jo tuta suomalaisten innovaatiokyvyn: Saksan automessuilla esiteltiin täysin puusta tehty auto. Metsätalouden sivutuotteena syntyneessä nanokuituteknologiassa piileekin monien mahdollisuuksien tulevaisuus.

Ilmasto- ja ympäristöpäätökset voidaan tehdä niin, että ne hyödyttävät vihreiden tavoitteiden lisäksi myös kuluttajia, yrittäjiä kuin kotimaista teollisuuttakin. Monisidosryhmäisen yhteistyön tulee olla kotimaisen energia-, talous- ja teollisuuspolitiikan vahvuus.

Jaa sivu: