— Anni Sinnemäki

Kehityspolitiikan on yhdistettävä köyhyyden vähentäminen ja ympäristö

Eduskunta keskustelee hallituksen uudesta kehityspoliittisesta ohjelmasta. Uutta ja hyvää ohjelmassa on ympäristön huomioiminen sekä selkeä sitoutuminen 0,7 % tavoitteeseen kehitysyhteistyömäärärahoissa.

Köyhyyden torjumisen kannalta myös ympäristönsuojelu on tärkeää. Köyhyys ja ympäristön tuhoutuminen liittyvät usein yhteen. Aavikoituminen tai pohjavesien saastuminen ovat ympäristötuhoja, jotka syventävät köyhyyttä entisestään. Ilmastonmuutoksesta köyhimmät kärsivät eniten.

On hyvä, että ohjelmassa sitoudutaan esimerkiksi tukemaan YK:n ympäristöjärjestön UNEO:n perustamista. Vihreiden mielestä entistä suurempi osa Suomen monenkeskisestä rahoituksesta pitäisi muutenkin ohjata YK-järjestöille. Ohjelmassa todetaan, että tarkemmat linjaukset rahoituksen kohdentamisesta tehdään myöhemmin.

Myös moneen muuhun asiaan palataan myöhemmin. Ohjelma on monessa suhteessa kovin yleinen. Tätä mieltä on myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta. Eduskunnan on syytä ottaa itselleen suurempi valta kehityspolitiikan linjauksissa ja seurannassa. Ajankohtaiskeskustelu aiheesta on hyvä alku.

Nostan esiin vielä kolme tärkeää linjausta, joita Suomen pitää edistää:

- Suoran budjettituen osuutta pitää kasvattaa nykyisestä tärkeimmissä kumppanimaissa.

- Johdonmukaisuudesta on pidettävä kiinni. Ympäristön ja kehityksen johdonmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomi on valmis omalta osaltaan selviin päästövähennyksiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

- Köyhimpien LDC-maiden osuutta kehitysyhteistyömäärärahoista kasvatetaan.

Kehityspoliittinen ohjelma ulkoministeriön sivuilla

Jaa sivu: