— Anni Sinnemäki

Massatyöttömyyden synty on torjuttu

Melko tasan vuosi sitten monet maalailivat kuvia jopa 500 000 nousevasta työttömyydestä. Nyt voidaan todeta, että työllisyyspolitiikassa on onnistuttu. Elvyttävällä talouspolitiikalla ja hyvällä työllisyyspolitiikalla on torjuttu massatyöttömyyden synty Suomeen.

Vuoden takaiset synkkien työttömyysennusteiden toteutuminen estettiin. Tämä on merkittävä saavutus, kun muistetaan, että puolet viime lamassa työttömäksi jääneistä ei koskaan palannut töihin.

Ensi vuodelle hallitus ehdottaa työllisyyspolitiikkaan yli puolen miljardin euron määrärahaa. Tällä 530 miljoonalla työttömien aktivointiaste pidetään korkeana, kuten koko tämän vaalikauden ajan on tehty. Lisäksi työllisyysperusteisiin investointeihin ehdotetaan 17 miljoonaa euroa.

Pieni vertailu on paikallaan. Ensi vuonna, kuten tänäkin vuonna, aktiivisen työllisyyspolitiikan piirissä on enemmän ihmisiä kuin yhtenäkään vuonna edellisellä vaalikaudella.

Nuorisotyöttömyys on kääntynyt laskuun. Heinäkuussa nuoria oli työttömänä 1500 vähemmän kuin vuosi sitten. Vahvat toimet nuorisotyöttömyyttä vastaan näkyvät. Käytännössä lähes jokainen vuosi sitten työttömäksi jäänyt nuori on työllistynyt tai löytänyt itselleen esimerkiksi koulutuspaikan. Tämä on onnistunut laajalla kirjolla eri toimenpiteitä.

Sanssi-kortilla on aktivoitu työnhakuun 14 000 nuorta ja jo 2000 on työllistynyt. Tämä hallitus on lisännyt yhtensä 11 000 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa. Nuorten neuvontaa työ- ja elinkeinotoimistoissa on tehostettu. Oppisopimuspaikkoja on lisätty.

Vahvoja toimia nuorisotyöttömyyttä vastaan jatketaan. Ministeriössä lähdemme siitä, että ensi vuonna suurempi osa työttömiksi jääneistä nuorista pääsee töihin, koulutukseen tai tuettuun työhön ennen kuin kolme kuukautta työttömyyttä on kulunut.

Työ- ja elinkeinoministeriössä jatketaan myös työllisyyspolitiikan sisällöllistä ja laadullista parantamista. Tämän vaalikauden aikana työvoimahallintoa on yritetty kääntää piiru ihmisen suuntaan. Työllisyyspolitiikassa halutaan enemmän korostaa ihmisten vahvuuksia, kuin pelkkiä työllistymisen esteitä. Enemmän henkilökohtaista tukea, vähemmän kontrollia.

Toinen tärkeä seikka on vaikuttavuus: rajalliset rahat on käytettävä avoimille työmarkkinoille työllistymisen kannalta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Tähän kehittämiseen satsataan myös ensi vuonna. Tavoitteena on koko ajan tiivistää työvoima- ja yrityspalveluiden yhteyttä. Satsaamme esimerkiksi työvoimakoulutukseen yhdessä yritysten kanssa, koska se on jatkotyöllistymisen kannalta tehokasta.

Omaehtoinen opiskelu on ollut tälle vuodelle tärkein uudistus. Työtön saa itse valita mitä opiskelee. Parhaillaan tehdään karenssiselvitystä, ovatko nykyiset sanktiot järkeviä. Samoin tehdään välityömarkkinastrategiaa, jolla etsitään parempia ratkaisuja osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen.

Työllisyyspolitiikka on kokonaisuus. Työministerinä pidän kaikkein tärkeimpänä asiana uusien, tavallisten työpaikkojen luomista. Hallituksen budjettiesitys tukee uusien työpaikkojen syntymistä. Tässä erityisen merkittävää on talouden vihertäminen.

Uusiutuvaa energiaa tehokkaasti käyttävä talous suuntautuu tulevaisuuteen, menestyy ja luo uusia työpaikkoja.

 

 

Jaa sivu: