— Anni Sinnemäki

Pääministeri suuressa valiokunnassa

Suuressa valiokunnassa käytiin tänään kiihkeä keskustelu toissaviikon euroalueen päämiesten huippukokouksesta, jossa tehtiin linjaukset rahoitusvakauden ylläpitämisestä ja Kreikan uudesta lainaohjelmasta. Keskustelun kiihkeys syntyi edustajien eriävistä näkemyksistä koskien eurooppalaista integraatiota. Eduskunnan mandaatin ylittyminen tehdyissä päätöksissä puhutti myös valiokuntaa melkein kahden tunnin ajan.

Mitkä sitten olivat päämiesten ratkaisun hyvät puolet?

Mielestäni kokouksessa saavutettiin kaksi tärkeää päämäärää:

1) Kokous lisäsi vakautta, ja antoi eurooppalaisille valtioille lisää aikaa saada taloutensa kuntoon. Ainakin toistaiseksi tämä tapahtuu olosuhteissa joissa vältymme sellaisilta häiriöiltä, jotka haittaavat uusien työpaikkojen syhtyä ja tavallisten eurooppalaisten yritysten toimintaa.

2) Kokouksen päätöksissä ja Kreikan velkojen saneerauksessa toteutui, pitkään käydyn keskustelun jälkeen, yksityisen sektorin vastuu. Ratkaisussa yksityisen sektorin vastuu toteutuu vapaaehtoiselta pohjalta ja yksityisten sijoittajien tappiot ovat maltilliset, 30 miljardin euron luokkaa. Silti yksityisen sektorin mukanaolo on tärkeää. Se on myös riskialtista, vastuut tulevat herkästi aina takaisin valtioille ja veronmaksajille, joten voi arvioida että tässä ratkaisussa tasapaino löytyi kohtuullisesti.

Entä sitten huonot puolet?

Selvintä lienee se, että epävarmuus jatkuu. Kuten aikaisemmissakin päätöksissä, emme saa mistään lopullista objektiivista totuutta siitä, oliko ratkaisu paras mahdollinen. Joudumme seuraamaan Italian ja Espanjan valtionlainojen korkojen kehitystä, sitä, miten Kreikan talouden tervehdyttäminen etenee ja miten itse asiassa kaikkien Euroopan maiden taloutta hoidetaan. Hyvin hoidettu julkinen talous on järkevä päämäärä kenelle tahansa. Isoja arvovalintoja tehdään kaikissa maissa siinä, miten tasapainottamista hoidetaan. Suomessa veronkorotuksia ja menoleikkauksia tehdään yhtä paljon, eikä sosiaaliturvasta leikata, vaan siihen satsataan. Nämä ovat tavoitteita, joita esimerkiksi Yhdysvalloissa demokraatit eivät saaneet läpi republikaanien vastustaessa.

Muita huonoja puolia?

Euroalueen yhteisestä pankkiverosta ei saatu päätöstä. Mutta tähän voidaan palata uudelleen syksyllä, jolloin komissio antaa pankkiverosta esityksen.

Lisää huonoja puolia?

Se, että rahoitusvakausmekanismit ERVV ja EVM saivat oikeuden toimia jälkimarkkinoilla valtioiden velkapapereiden ostajana. Tämä on mahdollisuus, jota Suomi on tähän asti vastustanut, ja tässä tullaan kysymykseen eduskunnan antamasta neuvotteluhaarukasta pääministerille.

Vakausmekanismien toiminta jälkimarkkinoilla ylittää sekä hallituksen että eduskunnan asettaman neuvotteluhaarukan. Suuri valiokunta sai kuitenkin sekä etukäteen että kokouksen aikana mielestäni riittävästi informaatiota kokouksen kulusta ja neuvottelutilanteesta. Pääministeri myös raportoi tänään valiokunnalle, että oli kokouksessa jättänyt asiaan parlamenttivarauman. Tänään suuren valiokunnan enemmistö on hyväksynyt pääministerin antaman selvityksen huippukokouksesta. Jälkimarkkinoilla toimiminen vaatii aina yksimielisyyden jäsenmailta, mikä nostaa käytön kynnystä. Ratkaisu sisältää paljon ongelmallisia kysymyksiä, mutta ei Suomen silti olisi pitänyt kaataa sopua tähän asiaan.

Oppositio on kritisoinut syntynyttä ratkaisua siitä, että se syventää eurooppalaista taloudellista integraatiota. Niin syventääkin. Mutta minun mielestäni se on hyvä asia. Tarvitsemme tiukempaa yhteistä eurooppalaista talouspolitiikkaa, jotta voimme välttyä monilta niiltä ongelmilta, joita olemme viime vuosina kohdanneet.

Jaa sivu: