— Anni Sinnemäki

Suojeleeko metsälaki luonnon monimuotoisuutta?

Se mitä tapahtuu Suomen talousmetsissä, on olennaista luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Metsistämme noin 90 prosenttia on talousmetsiä, ja siksi talousmetsiä koskevalla lainsäädännöllä vaikutetaan todella paljon siihen, pysähtyykö uhanalaisten metsälajien ja metsäluontotyyppien häviäminen.

Vihreä eduskuntaryhmä järjesti eilen tilaisuuden, jossa tutkijat ja maa- ja metsätalousministeriö keskustelivat siitä, miten esitetyt muutokset metsälakiin ja metsätuholakiin todella vaikuttaisivat luonnon monimuotoisuuteen metsissämme. Tilaisuuden verkkolähetyksen voi katsoa täältä.

Metlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Tapion tutkijat laativat syksyllä asiantuntija-arvion siitä, miten luonnon uudeksi metsälaiksi vaikuttaisi metsien käyttötapoihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Tutkijoiden arvio oli kriittinen: esitykset heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta. Ongelmat esityksissä liittyvät metsälain pykälään 10, jossa säädetään monimuotoisuudelle erittäin tärkeiden elinympäristöjen säästämisestä ja toisaalta metsätuholain säädöksiin, jossa lisätään velvollisuuksia korjata lahopuuta pois talousmetsistä.

Tutkijoiden arvion julkaisun jälkeen oman jännitteensä keskusteluun on tuonut ministeri Jari Koskinen, joka on suhtautunut tutkijoiden arvioon hyvin yliolkaisesti, ja todennut esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla, että tutkijoiden arviosta ei ole ollut ”mitään hyötyä”.

Tutkijoiden arvion ja lausuntokierroksen jälkeen lakiehdotusta on joiltain osin muutettu järkevämpään suuntaan, erityisesti metsän luontaisen uudistamisen sääntöjen osalta.

Eilisessä keskustelussa tuli kuitenkin hyvin ilmi se, että erityisen arvokkaiden kohteiden osalta esitystä täytyy vielä muuttaa. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä, eikä tämä onnistu ilman että suojelemme metsäluontoamme nykyistä paremmin.

Lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä kesäkuun aikana, ja sitä ennen niistä neuvotellaan hallituksen puolueiden kesken. Toivon, että ympäristöministeriö saa tukea mahdollisimman monelta hallitusryhmältä luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja että jatkossa tieteellinen tutkimustieto otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Jaa sivu: