— Anni Sinnemäki

Suomella ei ole varaa menettää saamea

Suomen noin 6000 saamelaisesta arviolta puolet puhuu saamea äidinkielenään. Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame, ovat uhanalaisia. Pohjoissaamen puhujia on noin 2000, inarinsaamella on arviolta 400 puhujaa, koltansaamella noin 300.

Saamen kielten katoamisen torjumiseksi Suomi on sitoutunut saamen kielen elvyttämiseen.

Monessa saamelaisperheessä on syntynyt katkos sukupolvien välillä kielen periytymisessä. Katkokset syntyivät aikoina, jolloin vähemmistön kieltä ei ole yhteiskunnassa arvostettu. Nyt kun pieniäkin kieliä arvostetaan, on meillä kaikilla velvollisuus tehdä tuosta arvostuksesta totta.

Kielipesä on kielikylvyn periaatteella toimiva alle kouluikäisten lasten päivähoitopaikka. Se on tarkoitettu vähemmistö- tai alkuperäiskansan kieliyhteisöissä eläville lapsille, joiden vanhemmat haluavat lastensa oppivan vähemmistökielen, vaikkeivät ehkä pysty puhumaan sitä lapsille kotona.

Kielipesiä on käytetty Suomessa 1990-luvun lopulta alkaen saamen kielten turvaamiseksi. Erityisen hyviä tuloksia on saatu äärimmäisen uhanalaisen inarinsaamen elvyttämisessä. Tällä hetkellä kielipesätoimintaa on tarjolla inarinsaamen lisäksi myös pohjoissaamen ja koltansaamen kielillä, ja kielipesissä saamen kieliä oppii yhteensä 89 lasta. Suunnitteilla on kielipesien avaaminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, ainakin Rovaniemelle, Helsinkiin ja Ouluun.

Tällä hetkellä kielipesätoiminnan määräraha on 500 000 euroa. Saamen kielen elvytysohjelmassa kielipesätoiminnan tukea ehdotettiin nostettavaksi 700 000 euroon vuosittain ja tätä tasoa myös opetus- ja kulttuuriministeriö esitti valtion budjettiin ensi vuodelle. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tukea esitettiin kuitenkin leikattavaksi 400 000 euroon.

Tätä vuotta pienempi määräraha kielipesätoimintaan tarkoittaisi heikennystä saamen kielten elvytykseen. Tämä olisi surkeaa, kun viime vuosina saamen kielten elvytyksessä on otettu isoja askelia eteenpäin.

Tästä syystä olen tehnyt talousarvioaloitteen saamen kielipesätoiminnan määrärahan nostamiseksi 700 000 euroon. Vuonna 2012 valmistunutta saamen elvytysohjelmaa olisi muutenkin alettava toteuttamaan määrätietoisesti, kielipesätoiminnan rahoituksen tulisi olla riittävällä tasolla ja määrärahan loppumisesta ei tulisi olla epävarmuutta. Suomella ei ole varaa menettää saamea.

Eduskunnassa monet jakavat tavoitteen saamen kielten elvytyksen tärkeydestä. Aloitteen on eilisen ja tämän päivän aikana allekirjoittanut jo 19 kansanedustajaa, vihreistä, vasemmistoliitosta, kristillisistä, rkp:stä, keskustasta ja sosialidemokraateista ja perussuomalaisista.

Jaa sivu: