— Anni Sinnemäki

Työtä perustulon, tasa-arvon ja puhtaan teknologian avulla

Pidin tänään Vihreiden ryhmäpuheen opposition välikysymyksestä Suomen nykyisestä työllisyystilanteesta. Tämä poikkeuksellisen pitkään jatkunut, vaikea taloustilanne tuntuu lukemattomien ihmisten elämässä. Vähintään vuoden työttömänä olleiden ihmisten määrä on kasvanut tällä hallituskaudella yli viidelläkymmenellä prosentilla, 57 000 hengestä 86 000 henkeen. Hurjalle kasvulle ei tällä hetkellä näy loppua. Myös nuorten työttömien määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti kuukausi kuukaudelta yli kahden vuoden ajan. Erityisen masentavaa on, etteivät Vihreille tärkeän nuorisotakuun tavoitteet ole lainkaan toteutuneet.

Mielestäni voimme parantaa omaa työllisyystilannettamme tällä hetkellä erityisesti kolmella tavalla: perustulolla, naisten työllisyysastetta kasvattamalla ja panostamalla puhtaan teknologian kasvaviin markkinoihin.

Perustulossa työnteko ja oman aseman parantaminen on aina ihmiselle itselleen kannattavaa. Kehysriihessä säädettiin 300 euron suuruinen suojaosa asumistukeen, joka yhdessä tämän vuoden alussa voimaan astuneen työttömyyspäivärahan samansuuruisen suojaosan kanssa on suurin koskaan perustulon suuntaan tehty muutos sosiaaliturvassamme. Se avaa pienituloisille uusia mahdollisuuksia tehdä töitä, kun työn vastaanottaminen ja työn tekeminen tulee kannattavammaksi ihmiselle itselleen. Myös pienituloisten verotus kevenee ja käteen jäävän tulon määrä kasvaa esimerkiksi noin 1400 euroa ansaitsevan ihmisen tapauksessa noin sadalla eurolla kuukaudessa. Se on tosi merkittävä summa. Uudistus on hyvä, koska se muuttaa pienituloisten ja työtä vailla olevien todellisuutta toiveikkaammaksi, ihmisille syntyy uusia mahdollisuuksia saada työllä itselleen toimeentuloa.

Suomessa on puhuttu paljon ja usein siitä, onko suurituloisten marginaaliveroaste liian korkea, jos se on vaikka 55 prosenttia. Pienituloisten marginaaliveroaste on kuitenkin voinut olla jopa 70 tai enemmänkin. On oikein, että pienituloisten työn kannattavuutta heille itselleen mietitään vähintään yhtä vakavasti kuin hyvätuloisten.

Valitettavasti suomalaisten naisten korkea työhön osallistuminen on illuusio. Suomessa työelämän ulkopuolella olevien 25-40-vuotiaiden naisten osuus on merkittävän suuri verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tämän ikäisen naisten työllisyyttä tukevat parhaiten heidän mahdollisuuksiensa parantaminen työnteon ja perhe-elämän yhteensovittamisessa: vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasan työnantajien kesken, pienten lasten hoitamisen helpottaminen sekä mahdollisuudet osa-aikaiseen työhön ja päivähoitoon. Hallitus on ottanut jo näitä askeleita joustavan hoitorahan sekä päivähoitojen tuntiveloituksen avulla. Muissa Pohjoismaissa on jo onnistuttu osa-aikaisen työn avulla lisäämään tehtyjä työtunteja.

Ympäristön asettamien reunaehtojen ja oman hyvinvointimme, lopulta myös selviytymisemme vuoksi meidän on vähennettävä aiheuttamiamme päästöjä noin 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vihreät näkevät tämän valtavan jälleenrakennuksen mahdollisuutena synnyttää uutta työtä Suomeen rakentaessamme vähäpäästöistä ja lopulta päästötöntä yhteiskuntaa.

Tuulivoiman syöttötariffi on vihdoin saanut vauhtia tuulivoiman rakentamiseen. Nyt sama pitäisi tehdä aurinkoenergialle, varsinkin, koska niiden asennus ja huolto ovat kotimaassa tehtävää työtä. Hajautetun energiantuotannon lisääminen luo työtä koko Suomeen, ja sitä tulisikin edistää nettolaskutuksella, jonka ansiosta kuluttaja saa kunnollisen korvauksen esimerkiksi itse aurinkopaneeleilla tuottamastaan sähköstä.

Koko Cleantech-ala työllistää tällä hetkellä Suomessa 50 000 ihmistä, ja alalle odotetaan syntyvän 40 000 työpaikkaa lisää vuoteen 2020 mennessä. Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet saada tänne uutta työtä silloin, kun maailmanlaajuisia ympäristöhaasteita ratkaistaan. Esimerkiksi Vaasassa on jo nyt Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, joka työllistää yli 10 000 henkeä. Vaasan tavoitteena on kaksinkertaistaa työpaikkojen määrä vuoteen 2020 mennessä, mikä olisi merkittävä osa koko Suomen cleantech-tavoitteesta.

Useassa Euroopan maassa on ymmärretty, että energiapolitiikasta on tullut osa työllisyyspolitiikkaa. Myös Suomen kannattaa vauhdittaa työllisyyttä kunnianhimoisilla uusiutuvan energian tavoitteilla. Ilmastonsuojelu ja työllisyys eivät ole vastakkaisia tavoitteita.

Suomella on vahvat mahdollisuudet lisätä työpaikkoja etenkin energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian tavoitteisiin liittyvillä aloilla. Tartutaan niihin.

Lue koko Annin ryhmäpuhe.

 

 

Jaa sivu: