— Anni Sinnemäki

Oikeutta naudoille

Nyt on käynnissä vuosittainen Eläinten viikko. Viikon teemaeläin on tänä vuonna nauta. Aihe on hyvä, sillä älykkäiden ja sosiaalisten nautojen oloissa onkin hirveän paljon parantamista.

Räikeimpiä yksittäisiä epäkohtia nautojen oloissa on parsinavetoiden salliminen. Niissä lehmät ovat pysyvästi ja ahtaasti paikoilleen kiinnitettynä parteen, jolloin ne eivät voi liikkua. Jopa makuulle asettuminen ja ylös nouseminen on hankalaa, sillä suuri eläin tarvitsee paljon tilaa pieniinkin liikkeisiin. Pro Agrian tilastojen mukaan Suomen navetoista miltei kolme neljäsosaa on parsinevettoja. Naudat seisovat paikallaan navetassa kymmenen kuukautta vuodesta.

Parteen kytkemisen lisäksi nautatuotannossa on paljon muitakin ongelmia. Kaikki naudat eivät pääse ollenkaan ulos laiduntamaan. Nupoutuksessa vasikan päätä poltetaan kuumalla raudalla sieltä, minne sarvet myöhemmin kasvaisivat. Se aiheuttaa eläimelle kolmannen asteen palovammat. Tässä toimenpiteessä ei edelleenkään ole pakko käyttää minkäänlaista kivunlievitystä, vaikka toimenpide on pienelle vasikalle hyvin kivulias. Synnyttyään vasikoilla on ihmisvauvojakin voimakkaampi tarve imeä, mutta lain mukaan niille ei ole pakko tarjota edes maitoämpäriä, josta maidon voisi juoda tutilla. Ilman tuttia vasikat imevät mitä tahansa, esimerkiksi karsinan rakenteita tai toisiaan.

Vasikkaa saa myös lain mukaan pitää yksittäiskarsinassa yksin jopa kahdeksan viikkoa, vaikka eläimet luonnossa eläisivät pienissä perhelaumoissa. Nautojen alustana voi navetassa olla kova betonialusta, vaikka niiden pehmeille laitumille luodut sorkat ja jalkojen nivelet siitä kärsivätkin. Naudoille ei tarvitse varata riittävästi makuupaikkoja, vaikka laumat luonnossa nukkuisivat yhdessä yhtä aikaa.

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio sai viime viikolla ansaitusti Pro Animalia -palkinnon tekemästään työstä eläinten hyvinvoinnin eteen. Haukio on monissa puheissaan ja kirjoituksissaan rohkeasti ja kaunistelematta nostanut esiin myös tuotantoeläinten pitoon liittyviä ongelmia. Hän on monesti maininnut parsinavetat suurena epäkohtana nautatuotannossa. Kolumnissaan hän kirjoittaa suhteestamme tehotuotantoon näin: Muutamien kymmenien tai satojen vuosien kuluttua meidän sukupolviemme ja eläinkunnan yhteistä historiaa kuvattaneen brutaalina, raakalaismaisena hyväksikäyttönä, jossa eläimille aiheutetun tuskan määrä oli sanoinkuvaamaton. Monen myöhempien aikojen ajattelijan on varmasti mahdotonta käsittää tätä tiedon ja käytännön ristiriitaa, joka ajassamme suhteessa eläinten hyväksikäyttöön vallitsee. Miksi emme toimineet, vaikka tiesimme?

Tällä viikolla saimme kuulla valitettavan uutisen: tärkeä ja suuri lainsäädäntötyö, valmistelussa ollut eläinsuojelulain uudistus ei tulekaan valmiiksi tämän vaalikauden aikana. Uudistustyön viivästymisen vuoksi pitkään odotetut, tärkeät ja akuutit parannukset tuotantoeläinten oloihin siirtyvät ensi vaalikaudelle, jos sinnekään. Koska ainakin suurimpiin epäkohtiin olisi tärkeää puuttua pikaisesti, olen tänä syksynä valmistelemassa lakialoitetta parsinavetoiden kiellosta.

Tärkeintä olisi ensimmäiseksi päättää siitä, että uusia parsinavettoja ei voi enää rakentaa. Tällä hetkellä valtaosa uudesta navettarakentamisesta on pihattonavettoja, mutta edelleen joka vuosi rakennetaan myös muutamia parsinavettoja. Tämän lisäksi laissa määrättäisiin siirtymäaika, jonka kuluessa vanhat parsinavetat tulee muuttaa pihattonavetoiksi. Parsinavetoiden kieltäminen olisi luontevaa eurooppalaista ja pohjoismaista eettistä kehitystä, jossa tunnustetaan eläinlajien tarpeet, oikeudet ja arvo yksilönä. Ruotsissa, missä on myös käynnissä tällä hetkellä eläinsuojelulain uudistus, uusien parsinavetoiden rakentaminen kiellettiin 2007. Itävallassa on vuodesta 2007 tarvittu erillislupa parsinavettaan. Norjassa parsinavetat on kielletty, Tanskassa niistä on päätetty luopua kokonaan siirtymäajan jälkeen.

Usein eläinoikeuskeskusteluissa esiin nousee näkemysero siitä, onko valistus vai sitova lainsäädäntö oikea tapa kitkeä epäeettisimmät eläintuotannon elementit pysyvästi pois. Lakien yksi tarkoitus on kuitenkin heijastella sitä, millaisia asioita me ihmisinä pidämme oikeina ja hyväksyttävinä, ja millaisia asioita emme. Kieltämällä parsinavetat lailla annamme viestin, että iso ja älykäs eläin ei ansaitse elää elämäänsä päästään kiinni liikkumattomaksi kytkettynä lähes vuoden ympäri.

Jaa sivu: