— Atte Harjanne

Unkarin luisu tyranniaan on pysäytettävä

Maanantaina 30. maaliskuuta Unkarin parlamentti hyväksyi poikkeuslain, joka antaa maan presidentille Viktor Orbánille käytännössä yksinvaltiaan oikeudet. Poikkeuslaki antaa Orbánin hallitukselle vallan johtaa maata parlamentin ohitse määrittelemättömän pituiseksi ajaksi.

Viikko sitten perjantaina jätetty lakiesitys oli vain viimeinen niitti pitkässä tapahtumien ketjussa, jossa Orbán on ohjannut määrätietoisesti maataan kohti yksinvaltaa ja pois vapaasta demokratiasta ja oikeusvaltiosta. Hän on jo vuosia tietoisesti hiljentänyt vapaan journalismin ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan Unkarissa, sekä heikentänyt oikeuslaitoksen itsenäisyyttä. Kun koronavirus levisi myös Unkariin, Orbán näki tilaisuutensa tulleen.

Unkarin demokratian kriisi on hyvä muistutus siitä, että erityisesti poikkeustilanteissa on tärkeää huolehtia oikeusvaltion toimintakyvystä ja sen keskeisten periaatteiden turvaamisesta ja kunnioittamisesta. Jos näin ei tehdä, on riskinä luoda vaarallisia ennakkotapauksia, joihin vedoten perusoikeuksien rajaamisen kynnys madaltuu tulevaisuudessa.

Akuuteissa kriiseissä perusoikeuksiin kajoavat poikkeuslait saattavat silti olla tarpeen, jotta kansalaisia voidaan suojella ja yhteiskunnan toiminta turvata. Suomessa perustuslaki turvaa keskeisimmät perusoikeudet, eikä niiden rajoittaminen edes keskellä kriisiä ole helppoa tai yksinkertaista. Valmiuslaki on kirjoitettu niin, että sen käyttö tulee rajata välttämättömään. Sen keskeinen ominaisuus on myös poikkeusolojen tilapäisyys - juuri aikajänteen määrittelemättä jättäminen kertoo, ettei Orbánin tavoitteena ole terveyden suojelu, vaan demokratian nujertaminen.

On selvää, etteivät Suomi ja Euroopan unioni voi hyväksyä Orbánin toimia Unkarissa, vaan niillä on oltava maan johdolle seurauksia. 

EU:n puitteissa Unkaria vastaan voidaan asettaa erilaisia sanktioita. Niiden edellytys on yhteinen näkemys siitä, että Unkaria on rangaistava. Jäsenmaiden lisäksi Eurooppa-neuvoston on oltava yksimielisiä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien kunnioitus on vakavan ja jatkuvan riskin alla Unkarissa. Tämä voisi johtaa esimerkiksi äänioikeuden menettämiseen neuvostossa. 

On myös mahdollista katkaista Unkarin saama EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Tämä vaatisi sitä, että parhaillaan käynnissä olevissa Euroopan monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa määriteltäisiin, että jäsenmaiden rahalliset tuet asetettaisiin ehdollisiksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumiselle. Toteutuessaan isku olisi kova, sillä Unkari on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suurin nettosaaja kaikista EU:n jäsenmaista. 

Äärimmäisin keino Unkarin rankaisemiseksi olisi erottaa se kokonaan Euroopan unionista. Tätä ehti vaatimaan jo muun muassa Italian entinen pääministeri Matteo Renzi. Erottaminen on kuitenkin äärimmäinen keino, jonka käyttämistä on harkittava hyvin tarkkaan. Euroopan unionin ulkopuolella Unkarin luisua yhä syvemmin autoritaariseksi valtioksi saattaisi olla vielä vaikeampi pysäyttää.

Euroopan unionin on joka tapauksessa  toimittava nyt päättäväisesti, sillä vaisu reaktio todennäköisesti vain ruokkii röyhkeää toimintaa demokratiaa vastaan. Unkari on ohjattava takaisin demokratian tielle.

Poliitikkojen kaikkialla on kunnioitettava lakeja ja perusoikeuksia myös kriisien keskellä. Poikkeuslaeilla suojelemme ihmisiä, ja poikkeuslakeja tarkkaan rajoittamalla suojelemme demokratiaa.