— Eekku Aromaa

Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään

Vihreiden kehityspolitiikkaan liittyvät linjat ovat olleet heikosti kirjattuja mihinkään ja erityisesti Vihreiden saaman kehitysministerin salkun vuoksi olikin tärkeätä, että kehityspolitiikkaa linjataan tarkemmin. Vihreiden kehytyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimin, on valmistellut viime kesällä, syksyllä ja talven aikana puolueelle kehityspoliittista linjapaperia, jonka puoluehallitus hyväksyi kokouksessaan lauantaina.

Ryhmän tehtävänantona oli kirjoittaa linjapaperi ja pohtia erityisiä vihreitä näkökulmia kehityspolitiikkaan. Tehtävänanto oli varsin vaikea, varsinkin tilanteessa, jossa on äskettäin hyväksytty kehityspoliittinen ohjelma vihreän ministerin johdolla.

Linjapaperissa tasapainotellaan idealismin, kohtuuttoman vaatimisen ja realistisen ja jopa inhorealistisen kehityskäsityksen välillä. Pidämme joka tapauksessa olennaisena sitä, että Vihreille kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön lähtökohtana on jokaisen ihmisen oikeus ihmisarvoiseen elämään. Globaali köyhyys on ihmisoikeus- ja oikeudenmukaisuuskysymys ja vastuu sen poistamisesta kuuluu kaikille. Köyhyyden poistamisen, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteena on turvata hyvän elämän edellytykset niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville koko maailmassa.

Vihreille ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana on yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksien toteutuminen. Tarpeiden täyttämisen sijaan korostetaan sitä, että ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät toimimaan niiden puolesta. Poliittisten toimijoiden ja viranomaisten taas on tunnettava ihmisoikeusvelvoitteensa ja pantava ne toimeen.

Kehityspolitiikan toimintaympäristö on nopeasti muuttumassa globaalin talouden muuttuessa, maailmanlaajuisten ympäristöongelmien lisääntyessä ja ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Äärimmäisen köyhyyden lisäksi on kiinnitettävä huomiota eriarvoisuuden kasvuun – kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa myös valtioiden sisällä, niin pohjoisessa kuin etelässäkin. Erittäin köyhiä ihmisiä asuu siis myös ja jopa erityisesti maissa, jotka eivät ole (enää) köyhiä.

Vuonna 2015 päättyy nykyisten vuosituhattavoitteiden kausi. Vuosituhattavoitteiden jälkeen tarvitsemme uudenlaista ymmärrystä kehityksen suunnasta ja yhteisistä vastuista. Vuoden 2015 jälkeen uusien tavoitteiden on asetettava velvoitteita kaikille maille niiden erilaiset tilanteen huomioon ottaen. Ympäristö-, talous- ja sosiaalisen kehitykset ulottuvuudet on kytkettävä tiiviisti toisiinsa, ja niiden toteutumiselle on asetettava maakohtaiset mittarit. Tarvitsemme bruttokansantuotetta parempia kehityksen mittareita.

Kehityksen kannalta Suomen eri politiikanalojen johdonmukaisuus on tärkeää, epäjohdonmukaisilla päätöksillä vaikeutetaan kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamista ja pahimmassa tapauksessa sekä tuhotaan kehitysyhteistyön saavutukset että pahennetaan tilannetta.

Yksi niistä politiikan aloista, joilla Suomi on onnistunut johdonmukaisuudessaan erityisen heikosti on asevalvonta. Suomesta viedään jatkuvasti aseita ja muita puolustustarvikkeita sellaisiin maihin, joissa yksinvaltaiset hallitsijat käyttävät niitä omia kansalaisiaan vastaan tai esimerkiksi valtioihin, jotka ostavat aseita, vaikka kansalaisten perustarpeet eivät täyty millään kohtuullisella tasolla. Esimerkkinä tällaisesta aseviennistä voidaan käyttää SaferGloben raportoimaa yli 2,6 miljoonan euron arvoista vientiä tammikuussa 2011.

Toisaalta Suomi on ollut keskeisenä aloitteentekijänä asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi. Tänään, maanantaina käynnistyvät jälleen neuvottelut sitovan ja voimakkaan asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi. Heinäkuussa kun neuvotteluja käytiin edellisen kerran ne päättyivät tuloksettomina, mutta nyt suuri toive on, että vihdoin sitova sopimus saadaan. Vihreät vaatii johdonmukaisuutta kaikille politiikan aloille, jotta Suomi tekisi enemmän työtä asekauppasopimuksen kaltaisten kansainvälisten aloitteiden eteen ja vähemmän kehitystä haittaavaa politiikkaa esimerkiksi asekaupan alalla.

Kehitysyhteistyön rahoituksesta linjapaperissa todetaan, Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä ja tästä on pidettävä kiinni. Tuloksekasta kehitysyhteistyötä ei voi tehdä ilman riittäviä resursseja.

Linjapaperi kokonaisuudessaan löytyy Vihreiden verkkosivuita.

Kirjoittaja on vihreiden kehytyöryhmän puheenjohtaja ja päivätöissä rauhanjärjestö Sadankomiteassa. Tällä hetkellä Aromaa seuraa Suomen aikaa maanantaina iltapäivällä käynnistyviä asekauppasopimusneuvotteluja YK:n päämajassa New Yorkissa.

Jaa sivu: