— Emma Kari

Refugees welcome – Miten estää kuolemia Välimerellä?

Emma Kari

Viimeisen viikon maailma on surrut kolmevuotiasta poikaa, jonka ruumis löydettiin Turkin rannalta. Pieni Aylan Shenu on noussut symboliksi järkyttävälle humanitaariselle katastrofille, joka tapahtuu Euroopan rajoilla. Tänä vuonna lähes 3 000 naista, miestä ja lasta on kuollut tai kadonnut yrittäessään päästä Eurooppaan. Samalla meneillään on suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Miljoonat ihmiset maksavat kovaa hintaa kansainvälisen yhteisön kykenemättömyydestä estää ihmisoikeusloukkauksia ja sotia sekä torjua ilmastonmuutosta. Maailman 60 miljoonasta pakolaisesta lähes 90 prosenttia asuu köyhissä kehitysmaissa. Suomeen saapuu alle prosentti kaikista EU-maihin tulleista turvapaikanhakijoista.

Jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. Tähän on koottu yksittäisiä esityksiä, joilla voimme luoda laillisia ja turvallisia keinoja päästä pois konfliktialueilta, jotta tragedioita Välimerellä voidaan estää.

1) Yhtäkään hädänalaista ihmistä ei saa käännyttää

Saksa on ilmoittanut vastaanottavansa kaikki maahan saapuvat syyrialaiset turvapaikanhakijat. Niin sanotun Dublinin sopimuksen perusteella turvapaikanhakija palautetaan siihen jäsenvaltioon, johon hän on ensimmäiseksi saapunut. Rajavaltiot kuten Kreikka, Italia ja Unkari vastaanottavat suurimman osan EU:n alueelle pakenevista ihmisistä. Suomen on seurattava Saksan esimerkkiä, jotta turvapaikanhakijoita ei palautettaisi ainakaan niihin maihin, joissa heidän oikeudenmukaista kohteluaan ei voida varmistaa. EU:n rajavaltiona on myös Suomen etu, ettei koko vastuu turvapaikanhakijoista jää rajavaltioille.

2) Perheenyhdistämisiä on helpotettava

Perheillä on oikeus pysyä yhdessä. Perheenjäsenten pääseminen toistensa luokse on Suomessa tehty lähes mahdottomaksi. Vuonna 2013 ainoastaan yksi lapsi sai huoltajansa luokseen. Perheiden yhdistämisiä on helpotettava ja nopeutettava. Perheenyhdistämishakemus on voitava jättää myös Suomessa. Prosessien venyminen vuosien pituisiksi, jolloin lapset ehtivät täysi-ikäistyä, ei saa olla syy kieltää oikeutta perheeseen. Vastaanotto- tai säilöönottokeskukset eivät ole oikea paikka lapsille, vaan heidät on otettava lastensuojelun asiakkaiksi. Lasten säilöönotto tulee kaikissa tilanteissa kieltää.

3) Humanitaarinen viisumi on otettava käyttöön

Välimeren tragedioiden yksi syy on EU-maiden tiukka viisumipolitiikka. Tämä johtaa siihen, ettei edes sotaa ja vainoa pakenevilla ihmisillä ole mahdollisuutta päästä Euroopassa asuvien perheidensä luokse. Heille ei aina jää jäljelle muuta vaihtoehtoja kuin turvautua salakuljettajien apuun. Kansainvälistä suojelua tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen on luotava laillisia kanavia päästä pois sodan jaloista. Yksi keino on humanitaaristen viisumien myöntäminen. Humanitaarisen viisumin käyttöönotto ei vaadi muutoksia Suomen viisumilainsäädäntöön.

4) Viisumien myöntäminen on käynnistettävä

Ihmisillä pitää olla mahdollisuus lähteä kotimaastaan myös muiden kuin humanitaaristen syiden perusteella. Myös konfliktialueilla asuville ihmisille on jälleen alettava myöntää työnteko- ja opiskeluviisumeita, jotta ihmisillä on mahdollisuus tulla Eurooppaan opiskelemaan ja tekemään työtä vaarantamatta omaa ja lastensa henkeä. Lisäksi on tarkasteltava mahdollisuutta joustaa viisumivaatimuksista erityisesti syyrialaisten osalta.

5) Suomen pakolaiskiintiötä on kasvatettava

Suomen pakolaispolitiikka nojaa kiintiöihin. Pakolainen voi saada suojelua joko kiintiöpakolaisena YK:n kautta tai lähtemällä itsenäisesti toiseen valtioon hakeakseen sieltä turvapaikkaa. Pakolaiskiintiöön valitaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Suomi ottaa vastaan muualla pakolaisstatuksen saaneita kiintiöpakolaisia 750 henkilöä vuodessa. Kiintiötä nostettiin Syyrian sisällissodan takia kahdeksi vuodeksi 1050 henkilöön. Suomen nykyinen pakolaiskiintiö on hyvin vähäinen ja se tulee nostaa 2 000 ihmiseen vuodessa. 

6) Sitovat kiintiöt pakolaisille ja turvapaikanhakijoille EU:n jäsenmaille

EU:n jäsenmaille on ehdotettu unionin sisäisiä velvoittavia kiintiöitä pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, jotta vastuu vainoa pakenevien ihmisten auttamisesta jakautuisi tasaisemmin. Suomi on aikaisemmin tukenut kiintiöjärjestelmää ja nykyisen pakolaiskriisin edessä sen vastustaminen on järjetöntä. Välimeren kriisi on koko EU:n yhteinen, eikä sen ratkaiseminen voi perustua pelkkään vapaaehtoisuuteen. Suomen on tuettava esitystä unionin yhteisestä velvoittavasta kiintiöjärjestelmästä sekä turvapaikanhakijoille että pakolaisille.

7) Välimeren pelastusoperaatio on käynnistettävä

Suomen on tuettava pysyvän humanitaarisen pelastusoperaation käynnistämistä Välimerellä. Pelastusoperaatio Mare nostrum pelasti vuoden aikana jopa 150 810 ihmistä Välimerestä, mutta operaatio lakkautettiin rahoituksen puutteen vuoksi. Hengenvaarassa olevien ihmisten pelastamista ei voi jättää EU:n rajavalvonnasta vastaavan Frontexin varaan, jonka pääasiallinen tehtävä on estää ihmisiä pääsemästä Eurooppaan.

8) Muurien pystyttäminen Euroopan rajoille on lopetettava

Euroopan rajoille on kuollut 1990-luvun alun jälkeen yli 20 000 ihmistä (todellinen luku on todennäköisesti suurempi). Rajavalvonnan tehostaminen on johtanut aina vain vaarallisempien reittien käyttöönottoon. Liikkumisen tiukka rajoittaminen myös tekee ihmissalakuljetuksesta erittäin houkuttelevaa liiketoimintaa. Esimerkiksi Unkarin rakentama aita tulee johtamaan vain uusiin tragedioihin. Rajavalvonnan määrärahojen jatkuvan kasvattamisen sijaan Suomen on ajettava määrärahoja hädänalaisten ihmisten auttamiseen ja Välimeren pelastusoperaatioon.

9) Konflikteja on ehkäistävä ja ratkaistava

Ihmiset voivat joutua jättämään kotinsa tai kotimaansa monista eri syistä, mutta monet pakenevat sotaa ja levottomuuksia, ihmisoikeusloukkauksia ja vainoa. Suomen on autettava konfliktien ennaltaehkäisyssä. Samalla on panostettava YK:n kautta rauhanneuvotteluihin, kriisinhallintaan ja konfliktien ratkaisemiseen. Esimerkiksi Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa konfliktin osapuolia on painostettava demokratiaan johtavaan rauhanprosessiin. Eritreassa on tuettava demokratiakehitystä ja saatava autoritaarisen hallinnon ihmisoikeusrikkomukset loppumaan.

10) Hädänalaisiin ihmisiin kohdistuvat leikkaukset on peruttava

Valtaosa pakenevista ihmisistä elää pakolaisleireillä köyhissä kehitysmaissa. Suomen hallitus leikkaa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä lähes puolet ja humanitaarisesta avusta jopa kolmanneksen. Humanitaarista työtä tekevien järjestöjen rahoituksesta leikataan yli 40 prosenttia. Nämä leikkaukset osuvat hädänalaisiIn ihmisiin ja voivat pakottavat heidät liikkeelle lähialueitaan. Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävän kehityksen ja demokratian tukeminen sekä humanitaarinen apu ovat keinoja, joilla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia rakentaa elämäänsä uudelleen. Kehitysyhteistyöhön, järjestöjen tukiin ja humanitaariseen apuun kohdistuvat leikkaukset on peruttava. Suomen ajettava Pariisin ilmastokokouksessa kunnianhimoisia tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämiseksi.