— Emma Kari

Meidän on tunnustettava ilmastohätätila

Emma Kari

Me elämme keskellä ilmastokriisiä. Viime päivinä on puhuttu paljon siitä, mitä viikonlopun ilmastomielenosoituksessa tapahtui. Vähemmän on puhuttu siitä, miksi mieltä osoitettiin. Suomea vaadittiin julistamaan ilmastohätätila.

Euroopan parlamentti julisti hätätilan viime vuoden marraskuussa. Myös useat valtiot, kuten Ranska, Iso-Britannia, Espanja ja Kanada ovat julistaneet ilmastohätätilan. Julistus on tehty myös yli 1000 kunnassa ympäri maailmaa ja Helsinki Suomen pääkaupunkina julisti ilmastohätätilan viikko sitten.

Ymmärrän hyvin, miksi jotkut suhtautuvat penseästi ilmastojulistukseen. Mutta kuten ilmastoaktivisti Greta Thunberg on todennut, ilmastokriisiä on kovin vaikea ratkaista niin kauan kuin emme edes suhtaudu siihen kriisinä. Ilmastonmuutoksen torjumisessa on kuitenkin kyse siitä, haluammeko pitää maapallon elinkelpoisena ihmisille.

Ilmastohätätilan tärkein tavoite on vauhdittaa ilmastokriisin edellyttämiä toimia päästöjen vähentämiseksi. Suomi haluaa olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjumisessa ja pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Tavoitteet ovat hyviä ja paljon tärkeitä päätöksiä on jo tehty. Ilmastotoimia on kuitenkin tehtävä vielä paljon, jotta kannamme oman vastuumme ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle 1,5 asteen.

Ilmastohätätilan julistaminen olisi yksi askel ilmastokriisin vakavuuden myöntämisessä. Siksi se kannattaa tehdä.