— Emmi Riikonen

Ihmisoikeudet kehitysyhteistyön keskiöön

Haavisto, Hassi, Hautala

Kehityspoliittinen toimikunta kiitteli arviossaan ihmisoikeuksien, demokratian ja vastuullisen yhteiskunnan nousua Suomen kehityspolitiikan keskiöön. Tämä kuvaa muutosta, joka viime vuosina on saatu aikaan.

Myös ympäristöasioiden painoarvo on kasvanut. Päästöhuutokauppatulot on ohjattu kokonaisuudessaan kehitysyhteistyön kautta muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Näin tulee olla jatkossakin.

Tämä muutos ei vielä näy kehitysyhteistyön julkisessa kuvassa. Monet mieltävät kehitysyhteistyön vielä yksittäisten, vientilähtöisten projektien kenttänä muistellen Sisu-kuorma-autoja Sambiassa tai Valmetin traktoreita Tansaniassa.

Menneistä virheistä on kuitenkin opittu. Ulkoministeriön sivuille on tullut muiden Pohjoismaiden tapaan "korruptionappi", jonka kautta kaikista väärinkäytösepäilystä voi raportoida. Painalluksia on ollut vähän, mutta läpinäkyvyys estää ongelmia ennakkoon.

Kehitysyhteistyössä pitkäjänteisyys on tärkeää. Suomen on sitouduttava siihen yli hallituskausien. Nykyinen kehityspoliittinen ohjelma on laadittu yhteistyössä monen toimijan kanssa. Tätä peruslinjaa on hyvä jatkaa. Kehitysyhteistyön pääkohdemaina tulee olla köyhimmät ja hauraimmat valtiot, joissa avulla on suurin vaikutus. Väite, että kehitysapu ei olisi vähentänyt köyhyyttä, ei ole totta. Vuoden 2008 jälkeen tehdyt tutkimukset todistavat, että avulla ja talouskasvulla on vahva yhteys.

Suomen kehitysyhteistyön tulee olla avointa, painottaa tuloksia, vähentää eriarvoisuutta ja torjua ilmastonmuutosta ja perustua kohdemaiden omiin tarpeisiin. Ihmisoikeuksien painottamista tulee jatkaa eli kaiken kehitysyhteistyön tulee kunnioittaa ja edistää niitä. On tuettava myös kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa ja hallituksista riippumattomia toimijoita. Naiset, lapset ja vähemmistöt ovat usein vaikeimmassa asemassa.

Kehitysmaiden verotuksen kehittäminen on Suomen uusi valtti. Työtä Afrikan verohallintojen kehittämiseksi Tansaniassa, Mosambikissa ja Sambiassa sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa tulee jatkaa. Kehitysmaiden omien verotulojen kasvattaminen ja pääomapaon estäminen ovat tärkeitä apuriippuvuuden vähentämiseksi.

Kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman yksityistä sektoria. Kehitysmaissa on edistettävä oikeusvaltion syntyä, joka mahdollistaa myös yritystoiminnalle suotuisan ympäristön. Myös suomalaiset yritykset hyötyvät mahdollisuudesta päästä kehitysmaiden markkinoille. Yksityissektoriyhteistyön tulee kestää kaikki kehityspoliittinen tarkastelu. Korkotukia ei tule palauttaa.

Eri politiikan sektorien täytyy toimia samaan suuntaan. Kehityspolitiikan, kauppapolitiikan ja maatalouspolitiikan on edistettävä köyhyyden vähentämistä.

Monissa kehitysmaissa ääriliikkeet, sisällissodat ja ebolan kaltaiset terveyskatastrofit hidastavat kehitystä. Samalla kun humanitaarista apua annetaan sitä tarvitseville, on puututtava perussyihin – köyhyyteen ja eriarvoisuuteen – niiden syntysijoilla.

Kehitysyhteistyöstä ei pidä enää leikata. Suomen on kannettava kansainvälinen vastuunsa maailman kehityksestä.


Vihreät kehitysministerit

Pekka Haavisto

Satu Hassi

Heidi Hautala