— Erkki Pulliainen

Itämerellä kaikki on toisin – lohiasioissakin

Atlantin valtamerellä merilohia ei saalisteta, pyynti tapahtuu - jos siihen on kestävän käytön perusteita - joissa. Tämä on kokonaistaloudellisesti edullisinta. Näin pitäisi olla koko Itämerelläkin, onhan jokikalastuksessa kilokohtainen, aluetaloudellinen tuotto 30-kertainen verrattuna lohikilon kalastajahintaan (3,80€).

Lohikantaa verottavat monet muutkin tekijät kuin kalastajat ja hylkeet. M74 oireyhtymä (uusi nimi: oksidatiivinen stressi) alentaa luonnonlohen poikastuottoa. Sen merkitys on jälleen nousussa. Lohi-istukkaat, joita voimayhtiöt tuottavat, ovat todella heikkolaatuisia. Kaiken tämän lisäksi kummankin ryhmän smoltit pysyvät heikosti hengissä mereen jouduttuaan. Miksi, sitä ei tiedetä. Tuskallisen kiusallista.

Ajoverkkokalastus Itämerellä kiellettiin vuoden alusta lukien, mutta pyyntiverkkoja ei hävitetty. Laiton kalastus rehottaa erityisesti eteläisellä Itämerellä. EU:n kalastuskomissaarikin jo hermostui.

Pyyntikiintiöjärjestelmä on ollut täysin älytön. Jos kaikki meressä syönnöksellä olevat aikuiset lohet olisi pyydetty, niin kiintiö ei olisi vielä täyttynyt.

Ei ihme, että merentutkimusneuvosto ICES tarjosi lohiasetukseen ensiavuksi varovaisuusperiaatetta. Simojokeenkin noussut lohimäärä oli ehtinyt jo romahtaa kymmenesosaan muutaman vuoden takaisesta tilanteesta.

Ruotsalainen kansanpuolue ilmoitti politiikakseen, että merilohen meripyyntiä tulee jatkaa vaikka kanta pienenisi (ei kuitenkaan ”olennaisesti”). Muu hallitus oli onneksi toista mieltä. Se halusi noudattaa hallitusohjelmaa, jonka mukaan tulee pyrkiä mahdollisimman suuren luonnonlohen poikastuotantoon kutujoissa.

Tästä ristiriitatilanteesta ei selvitty muuten kuin voimasuhteet hallituksessa mittaamalla. RKP:tä lukuun ottamatta hallitus oli varovaisuusperiaatteen kannalla. Uudella lohiasetuksella rajoitetaankin merilohen meripyyntiä, mikä on nyt ainoa järkevä vaihtoehto.

Ratkaisevan tärkeää on, että suurikokoiset naaraslohet pääsevät mahdollisimman täysilukuisesti nousemaan kutujokiin. Ne takaavat lähtökohtaisesti kannan uusiutumisen. Nämä naaraat saapuvat syönnösvaellukseltaan jokisuille ensimmäisinä, siksi pyyntirajoituksen päättymisajankohdalla on kussakin kalastusvyöhykkeessä erityistä merkitystä.

Nyt tarvitaan kunnollinen valvonta meri- ja jokialueille, jotta laittomuuksiin ei sorruttaisi.

Kuka voitti suuren lohisodan vuosimallia 2008? Toivottavasti luonnonlohi!

Jaa sivu: