— Griinari Leena


Kuntalaiset keskipisteeksi

Maailma rakennetaan kunnissa. Kunnissa on päätetään energiankäytöstä, materiaalitehokkuudesta, liikkumisesta ja maankäytöstä, ja tämä kaikki vaikuttaa laajasti ja kauaskantoisesti koko planeettamme tulevaisuuteen.

Muistutin eilen Kuntaliiton valtuustossa pitämässäni vihreiden ryhmäpuheessa, että vaikka ilmastonmuutos tai luonnonvarojen ehtyminen eivät kuntapoliittisessa keskustelussa useinkaan ole keskiössä, maapallon elinkelpoisena säilyminen on pohja kaikelle muulle toiminnalle.

On harhaa kuvitella, että ilmastonmuutoksen hillitseminen tai ympäristönsuojelu olisivat jotain, mihin kuntien päätöksillä ei voida vaikuttaa tai mihin ei olisi varaa. Kyllä niihin on. Tulevaisuuteen katsovat kunnat keskittyvät näihin kysymyksiin. Keinoina on kuntakohtaisten päästötavoitteiden asettaminen ja ilmasto- ja energiaohjelmat toimenpiteineen. Bonuksena saadaan uudenlaisia elinkeinoja ja lisätään paikallisten tuottajien tulovirtoja.

Vihreää talous tukee myös kuntien raha-asioita: yleinen talouden heikkeneminen heijastuu vahvasti myös kuntatalouteen. Iso osa valtiontalouden korjaamisesta sysättiin hallitusohjelmassa kuntien kontolle valtionosuuksia leikkaamalla. Tämä on näkynyt kunnissa veronkorotuspaineina. Paineet vain kasvavat, kun taloustilanne heikkenee ja ikärakenteesta seuraa palvelutarpeen kasvua. Valtio ei saa tuottaa kunnille lisää tehtäviä: kunnilla ei ole enää varaa ottaa lisää valtionosuuksia, sillä omarahoitus ei yksinkertaisesti riitä. Kunnat eivät pysty enää venymään, joten kannatamme ministeri Urpilaisen esittämiä ajatuksia kunnan veropohjan laajentamisesta.

Vihreät painottavat, että kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen omasta ja vanhempien tulotasosta, koulutuksesta ja työtilanteesta riippumatta. Suomen vahvuus on aina ollut, että kuntien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusopetus ovat mahdollistaneet kaikille hyvät lähtökohdat elämään taustasta riippumatta. Tämä on mahdollistanut luokkakierron, jossa duunarin lapsesta on voinut tulla professori. Nyt luokkakierron vähenemistä on havaittavissa. Suomi on voimakkaasti jakautumassa kahtia. Siihen meillä ei ole varaa.

Kuntaliitos ei muuta maantiedettä. Syrjäinen kunta pysyy syrjäisenä, on se sitten nimellisesti osa keskuskaupunkia tai ei. Monissa pienissä syrjäisissä kunnissa palvelut on järjestetty tehokkaasti, hallintokuntien rajat ylitetään luontevasti ja asukkaiden ääni tulee kuuleviin. Kuntalaisille tärkeintä on se, millaisia palveluja kunta tarjoaa ja miten hyvin palvelut ovat saavutettavissa. On myös totta, että nykyiset kuntarajat joissain paikoin vaikeuttavat ihmisten arkea: ihmiset voivat joutua hakemaan palveluita väärästä suunnasta, kuntaraja voi estää maankäytön järkevää suunnittelua tai joukkoliikenteen sujuvaa järjestämistä.

Kalliit erikoishoidot voivat kaataa isonkin kunnan talouden. Lääketieteen kehittyessä tulemme väistämättä sen tilanteen eteen, etteivät kunnat pysty tarjoamaan asukkailleen kaikkea mahdollista saatavilla olevaa hoitoa. Minkään kunnan talous ei tule sitä kestämään. Tarvitaan poliittisia linjanvetoja siitä, minkälaista hoitotasoa ylläpidetään. Tätä vastuuta ei pidä väistää sysäämällä päätöksiä lääkäreille ja vaikenemalla asiasta.

Vihreät haluavat, että kuntauudistusta tehtäessä kuntalainen on keskipisteessä. Kuntalaisia tulee kuunnella. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että äänekkäimmän kuntalaismielipiteen tulisi ohjata päätöksentekoa. Kuntapäättäjillä on vastuu päätöksistä – myös vaalivuonna – ja meillä pitää olla rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä, vaikkeivät ne kaikkia kuntalaisia miellyttäisikään.

Erityisen tärkeää on lisätä päätöksenteon avoimuutta ja luoda uusia vaikuttamiskanavia kuntalaisille silloin, kun kuntakoko kasvaa ja vaarana on päätöksenteon karkaaminen kauemmaksi. Asukaspalautteen kehittäminen, erilaiset asukasraadit, järjestöfoorumit, nuorisovaltuustot, kyläkuulemiset, vanhus- ja vammaisneuvostot lisäävät kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Niiden tulee olla systemaattisesti luotuja ja riittävästi resurssoituja. Kuntalaisten äänen tulee kuulua vaalien välilläkin.

Kirjoittaja on Kuntaliiton valtuuston jäsen. Kuntien edustajista koostuvassa liiton valtuustossa on 101 jäsentä, joista yhdeksän on vihreitä. Kuntaliiton valtuusto kokoontui eilen ja tänään Helsingissä.

 

Jaa sivu: