— Halmeenpää Hanna

Kohti koskisotaa?

Koskisotaa ei pidä avata uudelleen, se olisi hallitukselta merkittävä strateginen virhe.

Voimayhtiöiden ja elinkeinoelämän junttamiehet ovat jälleen kerran ryhtyneet hallituksen painostustoimiin, maamme merkittävimpiin luonnonsuojelusaavutuksiin lukeutuvan koskiensuojelulain purkamiseksi.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tiedotti alkuviikosta lähestyneensä pääministeri Sipilää sekä ministereitä Rehn, Soini, Stubb ja Tiilikainen vesivoimaa koskevalla muistiolla.

EK on toukokuun aikana tiettävästi kerännyt jäsenliitoiltaan allekirjoituksia vetoomukseen koskiensuojelulain "päivittämisestä", perustellen ettei Kollajan allasta ja voimalaa Pohjois-Pohjanmaan Iijoen valuma-alueelle voida rakentaa, ellei lakia muuteta. Perustelut vetoomuksessa ovat yhtenevät voimayhtiö PVO:n käyttämien Kollajan mainospuheiden kanssa: "Koskia ei rakenneta, luontoarvoja kunnioitetaan, ympäristönsuojelun tasoa ei heikennetä", ja sitä rataa. Perusteena esitetään myös jo rakennettujen vesistöjen jatkorakentaminen, joka käytännössä tarkoittaisi lähes kaikkien Suomen vesistöjen lisärakentamista.

PVO:n ja EK:n korulauseet jättävät johdonmukaisesti kertomatta ne haitalliset vaikutukset, jotka Kollajan tekoaltaan rakentamisesta aiheutuisivat ja jotka on todettu mm. Kollajan altaan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteysviranomaisen lausunnossa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan PVO:n teettämä YVA oli puutteellisesti ja osittain virheellisesti laadittu. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on voimayhtiön taholta kuitattu sillä, että kolmannella yrittämällä PVO sai vihdoin vuonna 2014 hankkeelleen myönteisen Natura-lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen johtaja Heikki Aronpäältä, joka viime töikseen ennen eläkepäiviään käveli tuolloin oman organisaationsa asiantuntijan, asian esitelleen luonnonsuojeluyksikön päällikön hankkeelle kielteisen Natura-lausunnon yli.

Kollajan allashankkeen toteutuessa Iijokeen laskevan 140 km:n pituisen Livojoen virtaama käännettäisiin kokonaan pois Iijoesta 40 km matkalta suoraan altaaseen. Myös suurin osa Iijoen vuotuisesta virtaamasta menisi tekoaltaaseen, pois Iijoesta. Tällä 40 km:n matkalla, joka jäisi vähävetiseksi, on useita kyliä ja satoja kesäasuntoja sekä Kollajan paliskunnan keskeisimmät poronlaitumet.

Uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymisalueista menetettäisiin kolmasosa. Kollajan altaan rakentaminen ei ole sovitettavissa kansalliseen kalatiestrategiaan ja sen yhdeksi pilottikohteeksi nimetyn Iijoen kalateiden rakentamiseen ja lohen, meritaimenen ja vaellussiian palauttamiseen. Vaelluskalat eivät lisäänny tekoaltaissa, vaan mahdollisimman luonnontilaisissa ja puhdasvetisissä virtavesissä.

Veteen hukutettava enimmäkseen soinen ja turvepohjainen Kollajan alue muuttuisi hiilensidonnassa nielusta päästölähteeksi. Altaan tuottama vesivoima ei siis olisi puhdasta vesivoimaa, eikä sähköntuotannon kannalta voimayhtiö PVO:n suurimmille omistajajille (UPM, StoraEnso) kannattavaa. Vesivoimalla tuotetaan sähköstä 12-14 % Suomessa. Kollajalla vesivoiman osuus kasvaisi alle 1 prosenttia.

Vuosikymmenten allasuhka on tuonut koko Koillismaalle runsaasti pahoinvointia, Pudasjärvi on jyrkästi kahtiajakautunut kunta. Viime vuonna Pudasjärven kunnanvaltuusto otti kantaa Kollajaan, allasta ajavien enemmistön voittaessa yhdellä äänellä. Yksimielisyyttä asiasta ei ole. On hyvä muistaa, etteivät kiistelyä Kollajasta kuitenkaan viime kädessä päätä poliitikot sen enempää kunnassa kuin eduskunnassakaan. Mikäli tälle tielle vielä lähdetään, lopullisesti asian luultavimmin ratkaisee korkein hallinto-oikeus ja EU-tuomioistuin, aivan kuten vuosikymmeniä vatvotussa Vuotoksessa.

Miten vetoomus koskiensuojelulain purkamisesta mahtaa vastata EK:n arvoja, joiden mukaan toiminnan tulisi perustua tutkittuun tietoon ja asiantuntemukseen? Mitä voimayhtiö PVO tekee aikoinaan valtiolta saamillaan 23 miljoonan euron korvausrahoilla siitä, että koskiensuojelulaki estää altaan rakentamisen? Entä miten maan hallitus aikoo suhtautua koskiensuojelulain purkamisehdotukseen, joka on räikeässä ristiriidassa hallituksen oman kärkihankkeen, vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen ja kalatiestrategian toimeenpanon kanssa? Koskisotaa ei pidä avata uudelleen, se olisi hallitukselta merkittävä strateginen virhe.