— Hanna Halmeenpää

12 vuorokautta Fennovoiman eräpäivään

Hanna Halmeenpää

Fennovoima Oy julkisti aikeensa uuden ydinvoimalan rakentamisesta juhannuksen tienoilla vuonna 2007. Kahdeksan vuoden aikana hanke on kompuroinut läpi monia mutkia ja lukemattomia lupaprosesseja, periaatepäätöskäsittelyn jo kahteen kertaan. Lupaa ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoen Hanhikiven niemelle yhtiöllä ei edelleenkään ole. 

Keskikesän juhlan kynnyksellä vuonna 2015 ei vieläkään tiedetä, toteutuuko hanke lopulta lainkaan. Fennovoimalla on 12 vuorokautta aikaa osoittaa asioiden olevan siinä kunnossa, kuin viimeisimmässä eduskunnan vahvistamassa periaatepäätöksessä on edellytetty. Muussa tapauksessa periaatepäätös ja sen myötä koko hanke raukeaa. Yhtiöllä on vuoden 2010 periaatepäätöksestä lukien ollut kaikkiaan viisi vuotta aikaa valmistautumiseen, väljimmänkin mittapuun mukaan tämän pitää riittää.

Uusimmassa, vuonna 2014 valtioneuvoston hyväksymässä ja eduskunnan vahvistamassa periaatepäätöksessä on kolme selvää ehtoa yhteiskunnan kokonaisedun toteutumiselle. Ensinnäkin päätös on voimassa 30.6.2015 saakka, johon mennessä yhtiön on jätettävä rakentamislupahakemus valtioneuvostolle. Toiseksi rakentamislupahakemuksen yhteydessä on esitettävä kokonaissuunnitelma ydinjätehuollosta. Varsinainen sopimus ydinjäteyhteistyöstä Posivan kanssa tai ympäristövaikutusten arviointi omasta loppusijoituslaitoksesta on esitettävä kesäkuun loppuun 2016 mennessä. Kolmanneksi, rakentamislupahakemuksen jättämiseen mennessä yhtiössä on oltava ”kotimainen” omistajaenemmistö, joka perusteluissa on täsmennetty 60 prosenttiin ja tarkoittamaan toimijoita, joiden asuin- tai kotipaikka on EU- tai EFTA-maiden alueella.

Tämä kolmas ehto ja koko periaatepäätöksen täydentämiskäsittely räätälöitiin tilanteeseen, jossa Fennovoiman suunnitteleman laitoksen reaktoritoimittajaksi, pääasialliseksi rahoittajaksi ja suurimmaksi yksittäiseksi osakkaaksi on ryhtynyt Venäjän valtionkorporaatio Rosatom, 34 % omistusosuudella. Uutta saati huomattavaa kotimaista omistusta Fennovoiman on ollut vaikea saada mukaan sen jälkeen, kun saksalainen E.ON hylkäsi hankkeen syksyllä 2012. Osakasvirta on käynyt pikemminkin yhtiöstä pois päin, hankkeen sisältämien merkittävien taloudellisten riskien vuoksi. Syyskuussa 2014 Fennovoima ilmoitti työ- ja elinkeinoministeriölle kotimaisen omistuksen osuudeksi 54,7 %. Osa tästäkin omistuksesta lienee edelleen kiistanalaista, rima laskee ja eräpäivä lähenee.

Riittävän kotimaisen omistuksen avaimet ovat Fortumilla, joka on ilmoittanut ostavansa enintään 15 prosentin osuuden Fennovoimasta. Fortum pitää osallisuutensa ehdottomana edellytyksenä sitä, että se saa ostettua itselleen yli 75 prosentin omistusosuuden venäläisen TGC-1:n vesivoimatuotannosta. Näiden omistusjärjestelyiden etenemisestä ei ole mitään tietoa. Venäläisten tiistainen yksipuolinen ilmoitus Rosatomin halukkuudesta rakentaa uusi reaktori Loviisaan saa Fennovoimaan liittyvän ydinvoimasopan sakenemaan entisestään. Hankkeen toteutuminen on tärkeintä juuri Rosatomille ja Venäjän valtiolle, jotka hakevat näyttävää länsimaista referenssiä valtionkorporaation hiipuvalle ydinvoimaloiden tilauskannalle.

Rakentamislupahakemuksen määräajan umpeutumista ja omistajaehdokkaita odotellessa Fennovoima on pistänyt hösseliksi Hanhikiven niemellä. Yhtiö on häätänyt pakkolunastettavien alueiden (noin 107 hehtaaria) omistajat ja kesämökkiläiset valtioneuvoston myöntämän ennakkohaltuunottoluvan turvin. Pakkolunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa ovat tällä hetkellä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Fennovoima on avohakannut yli sata hehtaaria metsää, joka ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnustettiin yhdeksi maankohoamisrannikon merkittävimmistä uhanalaisten sukkessiometsäsarjojen kohteista, alueella jossa maanomistaja ei paikoin erilaisten suojelustatusten vuoksi aikaisemmin saanut taittaa risuakaan. Hakkuiden edellyttämä maisematyölupa suunnitellulla laitosalueella ei edelleenkään ole lainvoimainen, työt on tehty kunnan ympäristöviranomaisen myöntämän aloitusluvan nojalla. Yhtiö rakennuttaa omalla riskillä uutta yhdystietä sekä aitaa suunnitellun ydinvoimalaitosalueen ympärille ja kertoo luovuttavansa aidatun alueen reaktoritoimittaja Rosatomin hallintaan heinäkuun alusta lukien. Vahvan etupainotteisen toiminnan tarkoitus lienee todistella hankkeen etenemistä viime tippaan saakka mukana sitkaasti roikkuvista vakavista epävarmuustekijöistä huolimatta.

Säteilyturvakeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat arvioineet mahdollisen rakentamislupahakemuksen käsittelyn kestävän pari vuotta. Vatulointiaikaa periaatepäätöksen ehtojen täyttymiseen on vajaat pari viikkoa. Hankkeen alkuperäiset perustelut ovat vanhentuneet jo aikapäiviä sitten.