— Hanna Halmeenpää

Totista pokeria, panoksena Suomen energiatulevaisuus

Hanna Halmeenpää

Fennovoima-farssia on takana jo reipas kahdeksan vuotta. Viimeisin viikko on tuonut rutkasti lisäväriä välillä jo kyllästyttävään ja useita saman prosessin toistoja sisältäneeseen näytelmään.

Keskiviikkona Yle uutisoi elinkeinoministeri Olli Rehnin tulkitsevan, että Migrit-selvittelyjen aikana Fennovoimaan mahdollisesti ilmaantuvat uudet osakkaat, vaikkapa Fortum, voitaisiin ottaa harkinnassa vielä huomioon. Ulostulo enteilee työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten tulleen toistaiseksi ei-julkista selvitysnivaskaa vilkaistuaan melko nopeasti siihen tulokseen, ettei kroatialaisfirmasta ole Fennovoiman pelastajaksi eikä periaatelupaan kirjatun kotimais-eurooppalaista omistusta koskevan ehdon täyttäjäksi. Nyt pelataan upporikasta ja rutiköyhää, ainoaksi etenemisvaihtoehdoksi näyttää jäävän rakentamislupahakemuksen jättämisen yhteydessä ohitetun eräpäivän venyttäminen osakasjärjestelyjen suhteen, vaikka koko hanke näyttää jo härskiintyneen pahanlaisesti.

Näinhän nimenomaisesti ei pitänyt toimia. Ministeri Rehn vakuutti kesäkuun lopun lähetessä, että mitään lisäaikaa tai joustoa ydinvoimayhtiölle ei voida Fortum-kuvioiden tyssäämisestä huolimatta myöntää, vaan ”aikarajat mainittujen edellytysten toteutumiselle ovat samat kuin ennenkin”.

Aikataulun venyttäminen ja ministeriön vitkuttelu Fennovoiman hankkeen kannalta suotuisampien omistajaehdokkaiden toivossa ei käy laatuun myöskään eduskunnan asettamien raamien valossa. Periaatepäätöksen perusteluissa kotimaista omistusta koskeva kirjaus on täsmennetty toteamalla, että vähintään 60 prosenttia omistuksesta tulee olla toimijoilla, joiden asuin- tai kotipaikka on EU- tai EFTA-maassa. Lisäksi todetaan, että edellä mainitun kriteerin tulee täyttyä rakentamislupaa haettaessa. Lienee sanomattakin selvää, että omistusjärjestelyjen edellyttiin olevan valmiit arvioitaviksi 30.6. mennessä, ei joskus lähiviikkoina tai ennalta määräämättömän ajan kuluttua.

Fennovoimalla on ollut vuoden 2010 alkuperäisestä periaateluvasta lukien kosolti aikaa järjestää asiansa kuntoon. Nyt yritetään viimehädän vimmalla löytää porsaanreikää, josta epävakaa, taloudellisesti kannattamaton ja ulkopoliittisen tilanteen kannalta jokseenkin arveluttava riskihanke saataisiin väkisin pullautettua eteenpäin. Nyt on otettava ydinenergialaki, periaatepäätös reunaehtoineen sekä rakentamislupahakemus omistusselvityksineen kauniiseen käteen ja todettava tosiasiat ja tilannekuva yhteiskunnan kokonaisedun valossa tarkasteltuna. Epätoivoinen ydinvoimaseikkailu on ratkaistava päättyneeksi.