— Hanna Holopainen

Luonterin kuutti on ilouutinen

Määrätietoinen ilmastopolitiikka on hyvä tapa suojella myös saimaannorppaa

Viime viikkoina olemme saaneet lukea ilmaston lämpenemistä koskevista uutisista, että yli neljän asteen ilmastonmuutos tarkoittaisi Suomessa muun muassa sademäärien huomattavaa kasvua, merenpinnan nousua puolella metrillä Suomenlahdella, myrskyjen lisääntymistä, tulvia ja harmaita talvia. Luonnonympäristön muutokset vaikuttaisivat selvityksen mukaan vuonna 2080 suomalaisessa yhteiskunnassa monella tavalla. Luonnonympäristön muutokset ovat uhka myös saimaannorpalle.

Määrätietoinen ilmastopolitiikka on paras pitkän tähtäimen tapa suojella saimaannorppaa. Kaikki maailman maat on saatava mukaan ilmastotalkoisiin ja Euroopan tulee uskaltaa toimia tiennäyttäjänä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä alle kahden asteen riskirajan. EU:n sisällä on toimittava aktiivisesti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastonmuutos uhkaa edetessään pahimmin maailman köyhimpiä ja heikoimpia. Tämän lisäksi se uhkaa myös uhanalaista norppaa.

Norppatutkimuksen ja sitä kautta norppatietoisuuden lisääntyminen ovat lisänneet norppaan liittyvää kansalaisaktiivisuutta. Kuluvan talven huono jää- ja lumitilanne Saimalla sai norppatutkijat ja -aktiivit lumitöihin kasaamaan lumikinoksia Saimaan rannoille norpan pesimisen turvaamiseksi. Hyvien uutisten mukaan pesäkinosten tekemisestä on ollut norpalle hyötyä. Tähän mennessä saimaannorpan pesälaskennassa on löytynyt 49 apukinospaikoilla syntynyttä kuuttia.

Viimeksi eilen tuli lisää hyviä uutisia, sillä Saimaan Luonterilta, sekä Rääkkylän Ukonselältä on löytynyt virkeät kuutit. Luonterilla ei elävänä säilyneistä kuutteja ole löytynyt kolmeenkymmeneen vuoteen. Tämä vahvistaa entisestään uskoa siihen, että ihmisen aktiivisella toiminnalla on voitu vaikuttaa kuuttien kohtaloon vähälumisena talvena.

Pelkkä lumenluonti ei kuitenkaan pitkällä aikajänteellä riitä norpan suojelemiseksi. Ei varsinkaan silloin, jos luotavaa lunta ei enää ole. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että yksi suurimmista uhkista saimaannorpan säilymiselle on ilmastonmuutos. Se tulee ottaa vakavasti. Saimaannorppa on yksi Euroopan ja koko maailman uhanalaisimmista eläimistä. Ihmisen tulee omalla toiminnallaan ja poliittisilla valinnoillaan edistää kaikin keinoin lajin säilymistä.

On tärkeää, että ihmisten norppatietoisuutta lisätään, koska se on onneksi nyt jo vaikuttanut siihen, että ihmisten asenteet Saimaannorppaa kohtaan ovat viimeisten vuosikymmenten aikana muuttuneet. Ennen norppaa pidettiin tuholaisena, nyttemmin siitä on tullut suomalaisen luonnonsuojelun symboli. On tärkeää katsoa kauas tulevaisuuteen ja pyrkiä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Norpan suojelemiseen tähtäävän ilmastopolitiikan lisäksi tarvitaan myös lyhyen aikavälin toimia. Vapaaehtoiset verkkokalastuskiellot ovat tuottaneet norpan kannalta hyvää tulosta. Vuoden 2015 jälkeen tulee uudelleen harkita niiden riittävyyttä. Norpan suojelu on monen asian summa. Siihen tarvitaan sekä paikallisia toimia, tiivistä yhteystyötä norpan omassa viitekehyksessä toimivien verkostojen kanssa, kansallisia toimia, mutta myös kansainvälisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Saimaannorppa rauhoitettiin vuonna 1955. Heikentyneen kannan kehityksen ja lisääntyvien negatiivisten ilmastonvaikutusten takia kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) luokitteli saimaannorpan äärimmäisen uhanalaiseksi vuonna 2008. Saimaassa elää tätä nykyä alle 300 norppaa.

Jaa sivu: