— Hanna Holopainen

Suomen edun mukaista on edistää eurooppalaista yhteistyökykyä ja yhteisten ratkaisuiden syntymistä

Suomi on johdonmukaisesti tukenut Euroopan Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kriisinhallintakyvyn kehittämistä. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa sitoudutaan edistämään vahvaa ja yhtenäistä Euroopan Unionia, jolla on kykyä ratkaista globaaleja haasteita. Euroopan Unionia, joka osoittaa johtajuutta ja luo vakautta ja turvallisuutta ympäristöönsä. 

Tänään eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Euroopan Unionin taisteluosaston valmiusvuoroa.  Euroopan Unionilla on käytettävissään monipuolinen työkalupakki siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan elementtejä. 

Valmiudessa olevat nopeaan toimintaan kykenevät taisteluosastot ovat tärkeä täydennys tuohon työkalupakkiin. Ne on kehitetty välineeksi Unionin alueen ulkopuolella tapahtuvaan kriisinhallintaan.

Vuodesta 2007 lähtien Euroopan unionilla on ollut valmiudessa samanaikaisesti kaksi taisteluosastoa. Kunkin taisteluosaston valmiusvuoro kestää puoli vuotta ja sitä edeltää perusteellinen koulutus- ja valmistelujakso. Valmiusvuoron aikana taisteluosasto on keskitettävissä kohdealueelle 10 päivän kuluessa päätöksestä.

Taisteluosastoa voidaan käyttää kestoltaan rajattuun ja osaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään, joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Konseptin mukaan se soveltuisi esimerkiksi etujoukoksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen tai se voisi turvata humanitääristen kuljetusten perille toimittamista. 

Suomi on osallistumassa valmiusosastoon nyt seitsemättä kertaa. Tällä kertaa olemme osallistumassa Saksan johtamaan taisteluosastoon. Suomi asettaa valmiuteen 82 sotilaan panssaritiedustelujoukkueen, jonka osana on minilennokkiryhmä, esikuntaupseereita ja kansallinen huolto-osa. Osaston kokonaisvahvuus on noin 4 100 sotilasta, joista suurin osa on saksalaisia, noin 2500. 

Näitä taisteluosastoja ei ole kuitenkaan kertaakaan käytetty. Haasteena on ollut yhtenäisen poliittisen tahdon puute ja valmiusvuorossa olevan taisteluosaston sopivuus ajankohtaisen kriisinhallintaoperaation hoitamiseen. Merkittävin syy on todennäköisesti kuitenkin konseptin taloudelliseen taakanjakoon liittyvä valuvika. Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille, mikä on todennäköisesti nostanut operaation käynnistämisen kynnystä. 

Euroopan Unionin toimintakyvyn kannalta on oleellista, että on olemassa aito valmius käyttää tätä nopean toiminnan kykyä. Suomi on johdonmukaisesti pyrkinyt tukemaan taisteluosastojen käytettävyyden parantamista ja yhteisrahoitusmallin kehittämistä. Tätä vaikuttamistyötä on edelleen syytä jatkaa. 

Taisteluosastoihin osallistumisella on osaltaan tärkeä merkitys puolustusvoimien suoristuskyvyn kehittämisessä. Niihin osallistuminen kehittää Suomen kriisinhallintavalmiuksia ja syventää suomalaisjoukkojen yhteistoimintakykyä muiden unionimaiden kanssa. Tämä parantaa Suomen valmiutta sotilaallisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. 

Koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen myötä muut globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja erilaiset vakautta ja turvallisuutta uhkaavat konfliktit eivät suinkaan ole peruuntuneet. Ne ovat edelleen olemassa. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan johtajuutta ja yhteistä tahtotilaa. Meidän on tärkeää vahvistaa Euroopan Unionin kriisinhallintakykyä ja -valmiutta. Suomen osallistuminen Euroopan Unionin taisteluosaston valmiusvuoroon on yksi tapa osaltaan vahvistaa eurooppalaista solidaarisuutta ja tukea yhteisiä rakenteita. 

Viruspandemian yllättäminä länsimaiset valtiot ja myös Euroopan Unionin jäsenmaat ensireaktiona keskittyivät ratkaisemaan ongelmaa yksin kukin omalla tahollaan. On kuitenkin aivan selvää, että yhteistyö on välttämätön osa pandemiakriisistä ulospääsyä. Sisäänpäin käpertyminen ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä tapa toimia missään globaalissa kriisitilanteessa. Suomen edun mukaista on edistää eurooppalaista yhteistyökykyä ja yhteisten ratkaisuiden syntymistä.