— Heidi Hautala

Vaalit vai erikoisoperaatio?

Venäjän presidentinvaalit sujuivat kuten Kreml tahtoi. Mutta voisiko vaaleista tulla käännekohta Venäjän, EU:n ja muiden länsimaiden suhteisssa?

Uutta alkua ovat suositelleet useat think-tankit. Brysselissä päämajaansa pitävä EU-Russia Centre, jonka perustajajäseniin kuulun, on jo pidemmän aikaa koettanut saada EU-maat uskomaan, että Venäjää pitää taivutella rakentamaan oikeusvaltiota, joka on myös sen oma etu.

Martti Ahtisaaren ja Joschka Fischerin syksyllä käynnistämä European Council for Foreign Relations on samoilla linjoilla. Euroopan johtajien ei pitäisi rynnätä solmimaan uuteen presidenttiin omia kahdenkeskisiä suhteitaan, vaan ponnistella EU:n yhteisen Venäjän-politiikan eteen. Dmitri Medvedev pitäisi panna testiin muistuttamalla häntä omista sanoistaan. Hänhän on itse todennut oikeusvaltion ja laillisuuden puutteen perustavaksi ongelmaksi. Venäjää ei myöskään pitäisi päästää irtoamaan kansainvälisistä järjestöistä, vaan sitä on entistä päättäväisemmin vaadittava noudattamaan niissä antamiaan sitoumuksia.

Euroopan neuvoston pikkuisen vaalitarkkailijajoukon mukaan joulukuun duumanvaaleista tehdyt johtopäätöksiä oli sivuutettu. Ongelmat ehdokkaiden rekisteröinnissä vaaransivat myös presidentinvaalien vapauden. Oikeudenmukaisuuskaan ei toteutunut, koska ehdokkailla ei ollut yhtäläläisiä mahdollisuuksia päästä mediaan. - Yhtä tärkeää kuin se mitä tapahtuu vaalipäivänä, on itse prosessi, joskin lopputulos olisi ollut sama, tarkkailijat painottivat.

Kuinka sitten Euroopan johtajat reagoivat vaalitulokseen ja uuteen presidenttiin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ei pettänyt tälläkään kertaa. "Toivotan herra Medvedeville hyvää onnea ja menestystä", Merkel sanoi ja totesi perään, että "demokratian sääntöjä ei kauttaaltaan noudatettu".

Pidin myös tavasta, jolla EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso kommentoi vaalitulosta: "Luotan siihen, että presidentti Medvedevin alaisuudessa Venäjän federaatio ja Euroopan unioni vakiinnuttavat ja kehittävät strategista kumppanuuttaan, jonka pitää perustua paitsi yhteisille eduille myös niille arvoille, joihin me molemmat olemme julistaneet sitoutuneemme."

Sanoisinpa, että think-tankien työllä on ollut vaikutusta.

Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan ylisti vakautta ja ennustettavuutta, jota Putinin linjan jatkuminen merkitsee Suomelle. "Tässä suhteessa viime vuosien linjan jatkuminen luo vakautta." - Luulin Vanhasta eurooppalaiseksi liberaalidemokraatiksi, joka olisi toivonut Venäjälle vakauden lisäksi myös hieman vapautta.

Presidentti Tarja Halonen pursusi viikonlopun Ilta-Sanomissa empatiaa Medvedevin henkilöä kohtaan. Halonen oli Putinin puolesta suorastaan loukkaantunut "johdattelevasta" kysymyksestä, kun häneltä tiedusteltiin, mitä Putinin tapa nimetä seuraajansa kertoo Venäjän demokratiasta. Halosen mukaan Putin "halusi kunnioittaa perustuslakia, eikä hakenut kiertoteitä", "mutta sen sijaan käytti kansansuosiotaan tukeakseen omasta mielestään hyvää seuraajaa".

Maanantaina Moskovan ja Pietarin kaduilla marssineen Toinen Venäjä
-liikkeen kärkihahmoihin kuuluva Garri Kasparov nimitti vaaleja "erikoisoperaatioksi". Olen taipuvainen näkemään asian samoin.

Jaa sivu: