— Heidi Hautala

Kunnan pitää suosia iloisia veronmaksajia

Osallistuin tänään Vihreiden kunnallisvaaliavaukseen Tikkurilassa. Vantaalla esiteltiin Vihreiden kunnallisvaalikampanja, jossa yksi pääteema on avoimuus. Juuri avoimuus liittää työni ministerinä yhteen kunnallispolitiikan kanssa.

Valtion omistajaohjaus on ollut julkisuuden valokeilassa yritysjohdon palkitsemisen, Finnairin asuntokauppasotkujen ja monen muun asian vuoksi runsain mitoin. Kuntien omistajaohjauksesta olisi syytä puhua vähintään yhtä innokkaasti, sillä kuntien ja kuntayhtymien kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden määrä ja arvo on mittava.

Kokemukseni valtionyhtiöistä on osoittanut, että avoimuus ja julkinen keskustelu on avainasemassa hyvän hallinnon edistämisessä. Finnairin asuntokaupoista alkanut kohu on tervehdyttänyt yrityskulttuuria.

Valtio on toimijana samankaltainen kuin perheyritys. Valtion intressi ei voi olla pikavoittojen tavoittelu, vaan sen tulee toimia pitkäjänteisen hyvinvoinnin takaajana. Tämä koskee valtion budjettitaloutta ja yritysten omistajaohjausta. Ei ole mitään perustetta, etteikö kunta toimisi samalla tavalla.

Kuntien verotuloilla on ratkaiseva merkitys kun rahoitetaan peruspalvelut lähellämme. Toimiva päivähoito, peruskoulu, vanhustenhuolto ja terveydenhoito edellyttävät riittävää verotusta. Olin neuvottelemassa vanhuspalvelulakia, puhuttiin paljon hoitajamitoituksesta, kotihoidosta ja monesta muusta tavasta parantaa vanhusten hoivaa. Puhe hyvistä palveluista on turhaa, ellei huolehdita, että niihin riittää rahat.

Mikäli kunta hankkii palveluja yritykseltä, joka laiminlyö työehtosopimuksia tai kiertää veroja, se varastaa itseltään.

Viime syksynä julkisuuteen tullut Mehiläisen veronkierto on kardinaaliesimerkki siitä mihin ”verosuunnittelu” voi hyvinvointivaltion viedä. Suurelta osin kela-korvatulla työterveyshuollolla ja yksityisellä terveydenhuollolla tienaava yhtiö kierrätti tuloksestaan 35 miljoonaa euroa Jerseyn veroparatiisisaarelle. Suomalaiset siis maksoivat veroja ja sairasvakuutusmaksuja saadakseen terveyspalveluja, joista tehdyt voitot kotiutettiin halvemman verotuksen maassa. Mikäli jokainen yritys toimisi näin, ei näitä palveluja enää olisi.

Yritysten veropakolaisuudella on tärkeä ulottuvuus myös globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta. Tämän näen kehitysministerin tehtävässäni maailmalla. Rahaa virtaa kehitysmaista ulos paljon enemmän kuin maksamme kehitysapua ja syynä on laiton ja sääntelemätön pääomapako. Kansainvälisten arvioiden mukaan rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin päätyy vuosittain noin yhdeksän kertaa maailman yhteenlaskettuja kehitysyhteistyömäärärahoja vastaava summa.

Mitä asialle voisi tehdä? Yksi vaihtoehto olisi avoimuus: yritysten verotietojen laajempi julkaiseminen. On mielenkiintoista, että Hesarin nettisivuilta voi selata tiedot yksityisten varakkaiden ihmisten maksamista veroista, mutta yritysten verotiedot ovat piilossa. Tähän tarvitaan muutos.

Jos välittää hyvinvointivaltiosta, välittää myös sen rahoituksesta. Haastankin kaikki kansalaiset ja yhteisöt tutkimaan sitä, mihin hankittujen tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta syntyneet voitot menevät ja kuinka niitä verotetaan. Lakeja pitää tiukentaa niin nopeasti kuin mahdollista, mutta muutoksen pitää alkaa heti. Mitä kansalaiset ja kuluttajat edellä, sitä julkinen sektori perässä.

Jaa sivu: