— Heidi Hautala

Vahvempaa yritysvastuuta

Valtioneuvosto julkisti tällä viikolla periaatepäätöksen yhteiskuntavastuusta. Periaatepäätös on oikeansuuntainen, muttei riittävä askel kohti vastuullisempaa yritystoimintaa.

Haluan tähdentää, että yritysten vapaaehtoisten toimien lisäksi tarvitaan sääntelyä. Suomessa ja maailmalta on kyllin karvaita kokemuksia, joiden perusteella emme voi jättää vastuukysymyksiä vain yksittäisten firmojen harjoittaman hyväntahtoisuuden varaan. Suuryritys voi lahjoittaa lähiyhteisölle sairaalan, päiväkodin tai tien - se on kaunis ele - mutta vastuullisuus kuuluu yritysten liiketoimintastrategian ytimeen. Se ei saa jäädä irtonaiseksi tempuksi eikä pelkäksi markkinointipuheeksi.

Ympäristön, ihmisoikeuksien ja verotulojenkin kannalta tarvitaan sitovia, yhteisiä pelisääntöjä. Globaalista sääntelystä olisi varmasti hyötyä myös suomalaisille yrityksille, sillä meillä ollaan usein kansainvälisiä kilpakumppaneita pidemmällä vastuukysymyksissä.

Oikeussuojakeinot ovat myös keskeisiä, sillä hyvistä pyrkimyksistä huolimatta aina voi sattua ja tapahtua. Suomessa OECD:n pelisääntöjen valvonta kuuluu Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnalle, toistaiseksi tosin olemattomin eväin. Haluankin nähdä neuvottelukunnan saavan riittävästi rahaa ja tekijöitä toteuttaa vaativaa valvontatehtäväänsä. Neuvottelukunta on juuri saanut käsiteltäväkseen 13 järjestön kantelun Pöyry-yhtiöiden toiminnasta Mekong-joen suurpadon edistämisessä Laosissa.

Konkreettisia tekoja vaatii myös taloudellisen vastuun toteuttaminen. Tarvitaan nykyistä tiukempaa veroparatiisin määritelmää, automaattista verotietojen vaihtoa, avoimuutta maakohtaisiin tilinpäätöstietoihin sekä parempaa julkisten hankintojen sääntelyä. Pelkät maininnat periaatepäätöksessä eivät riitä, vaan Suomen on ajettava asioita tosissaan ja etujoukoissa sekä EU:ssa että kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Vielä näin ei valitettavasti ole.

Yksi esilläpitämäni konkreettinen idea ei valitettavasti päätynyt periaatepäätökseen. Eläkevarojen nykyistä parempaa hallinnointia varten voisi perustaa eettisen neuvoston Norjan mallin mukaan. Neuvosto voisi ottaa kantaa ja luoda suosituksia ja jopa velvoitteita yhteisen varallisuuden sijoitustoimintaan.

Seuraavia tärkeitä askelia ovat periaatepäätöksessä luvattu suunnitelma YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeenpanemiseksi, käytännön toteutusta varten laadittava työkalu sekä lainsäädännöllisten muutostarpeiden selvittäminen.

Yritysvastuu on teema, jonka eteen teen töitä niin omistajanohjauksesta vastaavana ministerinä kuin kehitysministerinä. Valtionyhtiöille asetimme uudessa omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä velvoitteen raportoida avoimesti toimintansa vastuullisuudesta. Mitä mittaat, sitä saat. Uskon, että näkyväksi tekeminen saa aikaan ennen pitkää myös muutoksia toimintaan.

Kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa olen nostanut vastuullisen liiketoiminnan esiin ja parhaillaan uudistamme yhdessä yritysten kanssa yritysyhteistyön muotoja. Kehitysministerinä koen, että yrityksillä on paljon annettavaa köyhyyden vastaisiin ponnisteluihin. Parhaimmillan se tuo työpaikkoja, osaamista ja investointeja kehittyviin talouksiin. Pahimmissa tapauksissa yritystoiminta voi myös polkea ihmisoikeuksia, tuhota ympäristöä tai johtaa verotulojen kiertoon ja korruptioon. Siitä kärsivät myös vastuulliset yritykset, jos joutuvat kilpailemaan epäreilujen toimijoiden kanssa.

Jaa sivu: