— Heidi Hautala

Päästökauppatuloja tarvitaan - Euroopan parlamentin päätös huono ilmastolle ja maailman köyhille

Euroopan parlamentti pysäytti tänään suunnitelman tiukentaa EU:n päästökauppaa. Päätös vaikuttaa suoraan myös siihen, miten Suomi kantaa vastuutaan maailman köyhimmistä sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Kehysriihessä hallitus leikkasi kehitysyhteistyön määrärahoja yhteensä noin 90 miljoonalla eurolla vuosilta 2015-2017. Samalla hallitus päätti, että Suomen päästökaupasta saamat tulot käytetään kokonaisuudessaan kansainväliseen kehitys- ja ilmastorahoitukseen. Käytännössä kyse oli siis siitä, että päästökaupasta saatavat tulot kompensoisivat budjettileikkauksia ja näin Suomi pysyisi edelleen pyrkimyksessään nostaa kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bktl:stä. Tämä sitoumus on tällä hallituskaudella moneen kertaan vahvistettu.

Hallituksen päästökauppatuloja koskeva päätös oli hyvä ja kansainvälisestikin edistyksellinen. Se kuitenkin tarkoitti, että kehitys- ja ilmastorahoituksemme määrä riippuu lopulta hiilidioksidin hintakehityksestä. Siksi Euroopan parlamentin päätös syö mahdollisuuksiamme pitää kiinni sitoumuksistamme ja lisätä kehitys- ja ilmastorahoitusta. Jotta 0,7 -tavoite saavutettaisiin, tarvittaisiin päästöhuutokauppatuloja vuosina 2013-2017 aina 122 miljoonasta 452 miljoonaan euroon. Näihin summiin pääseminen olisi vaikeaa jo korkeammillakin hiilidioksidin hinnoilla, mutta parlamentin päätös tarkoittaa, että tästä rahasta saataneen vain murto-osa. Samalla vaikeutuu myös kansainvälisten ilmastorahoitussitoumustemme täyttäminen.

Asian käsittely jatkuu nyt ympäristövaliokunnassa ja neuvostossa. Irlanti esittikin heti, että jäsenmaiden pitää jatkaa vaihtoehtojen työstämistä. Tämä on todellakin tarpeen - on jäsenmaista kiinni, miten päästökauppaa uudistetaan. Hiilidioksidin hinnan kallistuminen olisi kannustanut yrityksiä investoimaan puhtaampaan tuotantoon. Tämä päätös ei sitä tee. Suomen tapauksessa vaikutukset yltävät maailman köyhimpiin maihin.

Jaa sivu: