— Heidi Hautala

Egypti vain esimerkki: Kansalaisjärjestöt vaikeuksissa

Egyptiläinen oikeusistuin tuomitsi tiistaina 43 kansalaisjärjestöjen työntekijää 1-5 vuoden vankeusrangaistuksiin. Joukossa on mm. amerikkalaisia, eurooppalaisia ja egyptiläisiä työntekijöitä. Järjestöjen toiminta ja ulkomaalainen rahoitus katsottiin laittomiksi. Tuomio on hälyttävä esimerkki siitä, miten monet valtiot rajoittavat kansalaisjärjestöjen toimintaa ja näin rikkovat ihmisten oikeutta sanan- ja kokoontumisvapauteen. Erityisesti rajoitukset ja suoranainen vaino kohdistuvat ihmisoikeusjärjestöihin.

Egyptin tuomiot annettiin samaan aikaan, kun käsittelyssä on uusi kansalaisjärjestölaki. Se vaikeuttaisi entisestään jo nyt tiukilla olevien – sekä egyptiläisten että maassa toimivien ulkomaisten – järjestöjen toimintaa esimerkiksi rajaamalla ulkomaalaista rahoitusta. Muun muassa EU on varoittanut lain olevan ristiriidassa kansainvälisten standardien kanssa. EU korostaa, että suurta muutosta läpikäyvässä maassa järjestöillä on tärkeä ja erityinen rooli, jota myös hallinnon tulee kunnioittaa.

Egypti ei valitettavasti ole yksittäistapaus. Pikemminkin näyttää siltä, että joidenkin maiden johtajat vaihtavat muistiinpanoja aiheesta - niin yhdenmukaisia sortolait ja toimet ovat. Näille ”uudistuksille” on vaikea keksiä muuta perustetta kuin vallanpitäjiin kohdistuvan mahdollisen kritiikin tukahduttaminen.

Suomessa eniten huomiota ovat saaneet Venäjän toimet kansalaisjärjestöjä vastaan. Venäjällä kesästä 2012 lähtien kaikki ulkomaista rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt joutuvat rekisteröitymään oikeusministeriöön "ulkomaisina agentteina". Otteet ovat entisestään kiristyneet, ja Bolotnajan aukion mielenosoituksiin vuosi sitten osallistuneisiin kohdistuu erityisen ankaria toimia.

Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyön kumppanimaista vastaavia ongelmia on etenkin Etiopiassa. Järjestöjen työtä seurataan tarkkaan ja laki rajaa vaikuttamistyötä tekevien järjestöjen ulkomailta tulevan rahoituksen 10 prosenttiin kokonaisuudesta. Tulkinta siitä, mitkä järjestöt lasketaan vaikuttamistyötä tekeviksi, on luonnollisesti viranomaisten käsissä. Käytännössä hallinto on takavarikoinut esimerkiksi Suomen Etiopian riippumattomalle ihmisoikeusneuvostolle antamaa rahoitusta, koska se on hallinnon mukaan ylittänyt sallitut rajat. Otin asian esille pääministeri Desalegnen kanssa huhtikuussa ja vaadin varojamme takaisin. Asian käsittely jatkuu.

Huonoa kuuluu myös Intiasta, missä monet suomalaisjärjestötkin toimivat. Siellä viranomaiset ovat kiristäneet otettaan järjestöistä jo useamman vuoden ajan. Huhtikuussa sisäministeriö jäädytti yli 700 järjestön kattojärjestön INSAFin pankkitilit ja peruutti sen luvan ottaa vastaan ulkomaista rahoitusta. Ulkomainen rahoitus oli jo katkaistu yhteensä noin 4000 järjestöltä.

Riippumattomien kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittaminen on selkeästi kansainvälisten sopimusten vastaista. Se on myös erittäin lyhytnäköistä. Järjestöt antavat ihmisille mahdollisuuden yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen ja tukevat näin maiden kehitystä. Järjestöillä on myös korvaamaton rooli oikeusvaltion instituutioiden luomisessa, ylläpitämisessä ja seuraamisessa. Mahdollisten hallitusten väärinkäytösten esilletuomiseksi tarvitaab vapaata kansalaisyhteiskuntaa, joka vaatii hallintoa tilille toimistaan. Tätä merkittävää työtä meidän on jatkossa tuettava kehitysyhteistyössämme entistä enemmän.

Jaa sivu: