— Heidi Hautala

EU:n pidettävä kiinni tietosuojasta

Ulkoministeriö julkisti tällä viikolla ensimmäisen ihmisoikeusstrategiansa. Mielessäni olivat erityisesti tuoreet paljastukset Yhdysvaltojen turvallisuusvirasto NSA:n Prism-ohjelman ulkomaisten internetin käyttäjien urkinnasta. Strategiassa nimittäin sitoudutaan puolustamaan avoimuutta ja ihmisoikeuksia johdonmukaisesti internetissä ja muissa viestintäteknologioissa.

Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA:n teletiedustelusta on ollut tietoa vähintään vuoden 2001 terrorismilakien jälkeen. Sanon vähintään, sillä Euroopan parlamentin tutkimuksissa löydettiin Echelon; Yhdysvaltan, Britannian ja kolmen muun liittolaisen kylmän sodan oloihin luotu järjestelmä.

Nyt paljastunut laaja "yhteistyö" internetin palveluntarjoajien kanssa oli silti iso uutinen. Googlen, Facebookin ja muiden yhtiöiden palvelujen käyttäjät ovat syystä närkästyneitä. Yhtiöt haluavatkin nyt itse kertoa julkisuuteen, minkälaisiin viranomaispyyntöihin niiden on ollut suostuttava.

Yritysten kautta tapahtuva terrorismin torjunta on ylittänyt selkeästi sallitun rajat. EU uudistaa parhaillaan tietosuoja-asetustaan. Nyt paljastuneen valossa ei ole yllättävää, että Yhdysvallat vastustaa sen keskeisiä elementtejä, kuten jokaisen oikeutta tulla internetissä "unohdetuksi" sekä varoitusta käyttäjille siitä, että hänen tietonsa siirtyvät EU-rajojen ulkopuolelle.

Komissaari Vivian Redingin alkuperäisessä esityksessä mukana oli tietosuojan varmistus tietojen luovuttamisen ehtona. Tämä kuitenkin jo vesitettiin Yhdysvaltojen lobbauksen tuloksena.

Joulukuussa Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Kennard kutsui unionin kehittämään yhteisiä digitaalisia sisämarkkinoita. Kaupan esteiden lisäksi niiden ei ilmeisesti tulisi estää myöskään viranomaisten vapaata pääsyä verkkoja valvomaan! Yhdysvaltain ulkoministeri Clintonin aloite internetin vapaudesta asettuu nyt todella outoon valoon.

Parhaillaan käynnistellään neuvotteluja laajasta vapaakauppasopimuksesta EU:n ja USA:n välillä. Vaikka se ei koskekaan tietosuojaa, on silti varmistettava, että vaikkapa digitaalisten sisämarkkinoiden katveessa ei sitä kavenneta.

EU:n oikeuskomissaari Viviane Reding kertoo väitelleensä Yhdysvaltain kanssa jo pari vuotta verkkovakoilusta. Ei ihme, että tietosuojasopimuksesta ei ole viime aikoina paljoa kuultu. EU:n kannalta on kiusallista, että tiedusteluyhteistyössä on todennäköisesti mukana Britannia. Presidentti Obaman mukaan toiminta on kohdistunut pääasiassa ulkomaisiin tahoihin - siis myös eurooppalaisiin.

Yhdysvallat näyttää terrorismilaeillaan huonoa esimerkkiä autoritäärisesti hallituille valtioille. Viestintätekniikan yritykset ovat vielä ahtaammalla vaikkapa Iranissa, Valko-Venäjällä ja Keski-Aasiassa, joissa verkosta pyydystetään oppositioaktivisteja ja ihmisoikeuspuolustajia. Suomi ryhtyykin pian tukemaan Digital Defenders Internationalia, joka auttaa heitä suojaamaan viestinsä.

Eurooppalaisten yritysten kannattaisi nähdä tietosuoja kilpailuvalttina, eikä seurata amerikkalaista mallia. Kymmenkunta verkkovalmistajaa ja operaattoria Nokia Siemens Networksista Telia-Soneraan on liittynyt yhteen pohtimaan, miten ne voivat puolustaa ihmisoikeuksia yksityisyyden vaarantajilta. Yhdessä nämä suuret toimijat voivat vaikuttaa alan teollisiin standardeihin, joissa on New Yorkin kaksoistorneihin suunnattujen terrori-iskujen seurauksena ylilyöntejä, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvan oikeuden yksityisyyteen.

Jaa sivu: