— Heidi Hautala

Häiritsevätkö ihmisoikeudet suhteitamme Yhdysvaltoihin?

Toimittaja Kari Huhta spekuloi perjantain Helsingin Sanomissa sillä, ovatko ulkoministeri Tuomiojan ja minun lausumani Snowdenin tilanteesta vaikuttaneet Suomen ja USAn suhteisiin ehkä siten, että presidentti Obama valitsee Tukholman syyskuun alun vierailukohteekseen. Huhdan mukaan tilanne ”monimutkaistuu”, kun ministerit kyseenalaistavat Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän. "Sitä ei tiedetä, mitä vaikutusta ministerien puheilla on Obaman tapaamisen valmisteluun", Huhta kirjoittaa.

 

Minä arvelin kuukausi sitten, että Snowden saattaisi Yhdysvalloissa joutua epäinhimillisen kohtelun alaiseksi. Tuolloin ei ollut poissuljettua, että Snowdenia uhkaisi jopa kuolemanrangaistus. EU on jatkuvasti ottanut USA:n kanssa esiin kuolemanrangaistuksen vakavana ihmisoikeusloukkauksena. En siis ollut aivan kevyin eväin liikkeellä. Kansallisen turvallisuuden puolustaminen sai 9/11:n jälkeen oikeusvaltiolle vieraita piirteitä kuten kidutusta ja nyttemmin vahvistunutta laajamittaista kansalaisten urkintaa.

 

Yhdysvallat ja Euroopan unioni jakavat pohjimmiltaan saman arvomaailman. Tätä korostin aina, kun Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtajana tapasin ystäviämme Atlantin takaa. IhailIn Obaman ja Clintonin aikana omaksumaa aktiivisuutta, jolla Yhdysvallat on edistänyt demokratiaa, avointa hallintoa ja puolustanut hyvinkin arkaluontoisia LGBT-ihmisten oikeuksia mm. Afrikassa.

 

Ystävien kesken oli vain luonnollista, että painotimme tarvetta sulkea Guantamo, tuo oikeusvaltiosta irrotettu saareke. Halusimme edistää tätä tavoitetta tunnustelemalla, voitaisiinko vankeja sijoittaa EU-valtioihin. Itse olin hyvinkin aktiivinen kotimaani suuntaan pienen uiguurijoukon sijoittamiseksi, koska heitä ei olisi voitu turvallisesti lähettää Kiinaan. Suomi torjui nämä ilman oikeudenkäyntiä vangittuina pidetyt ihmiset turvallisuusriskinä.

 

Muissa maissa Snowdenin tapausta ovat toimittaja Kari Huhdan mukaan kommentoineet ainoastaan kansalaisjärjestöt ja tutkijat. Häneltä on saattanut jäädä huomaamatta Saksan liittopresidentti Joachim Gauckin lausunto Snowdenin paljastuksista. Heinäkuun lopulla tämä Stasin vakoilun selvitysten uranuurtaja totesi, että Snowden ansaitsee kunnioituksen vapauden puolustamisesta. Hän tunnusti pohtivansa, voiko ylipäätään enää puhua vapaasti puhelimessa tai lähettää sähköposteja.

 

"Urkinnan pelko rajoittaa vapaudentunnettamme ja on pelättävissä, että itse vapaus kärsii", heinäkuussa myös Kultarannassa vieraillut liittopresidentti totesi. Hän kehotti Yhdysvaltoja ymmärtämään, että "kaksi kertaa salaisten palvelujen vallan väärinkäytön kokenut Saksa on näissä asioissa eriltyisen herkkä".

 

Ruotsi ansaitsee ilman muuta Obaman vierailun. Toivottavasti kaikki Pohjoismaat sekä meille yhä läheisemmät Baltian maat kutsutaan tapaamiseen, kun Obama nyt ei Snowden-kiistan takia tahdo tavata Putinia.

 

Ihmisoikeuksien puolustajalla ei ole vaihtoehtoja. Pyrin arvioimaan kaikkia maita samalla mittatikulla, jonka määrittelevät kansainvälisesti hyväksytyt sopimukset. Siten pidätän itselleni – niin ministerinä kuin kansalaisena - jatkossakin oikeuden ottaa kantaa Venäjän, Yhdysvaltain ja muidenkin toimintaan, mikäli ne rikkovat kansainvälistä oikeutta.

Jaa sivu: