— Heidi Hautala

Perinteiset arvot naisten syrjinnän kaapuna

Kansainvälisessä oikeudessa kielletään naisten kaikkinainen syrjintä. Kun konflikteista ja vallankumouksista toipuvat valtiot laativat uusia perustuslakejaan, kysymys naisten oikeudesta omistaa, periä, säästyä lapsiavioliitoilta ja olla mukana päättämässä julkisista asioista ovat kiistellyimpiä asioita. Saavutuksia on muun muassa Tunisiassa ja Nepalissa, naisten määrätietoisen toiminnan tuloksena. Ruandassa on enemmän naisia parlamentissa kuin Suomessa, ja siellä se on kiintiöiden ansiota.

Edistyksellisestä perustuslaista huolimatta käytäntö voi olla jotain aivan muuta. Patriarkaalista perua olevia lakeja uudistetaan hitaasti, ja oikeuslaitos saattaa olla sukupuolisokea. Marokossa lapsiavioliitot on kielletty, mutta tuomarit saavat myöntää poikkeuksia, ja niitä myönnetään lähes automaattisesti.

Monissa kehitysmaissa on vallalla toinen, perinteinen valtajärjestelmä, jossa oikeudet lopulta punnitaan. Naisella voi olla perustuslaissa taattu yhtäläinen oikeus omistaa ja periä, mutta perinteinen johtaja voi päättää toisin. Varsinkin lesken asema voi olla huonompi kuin koiralla.

Perinteisillä johtajilla on yhteisössään kyseenalaistamaton auktoriteetti. Pääsin Sambiassa tapaamaan päällikköä, joka oli pukeutunut kärpännahkaviitan tapaiseen asuun. Kysyin Hänen kuninkaalliselta korkeudeltaan, miten hänen valtapiirissään naiset omistavat ja perivät maata. Hän sanoi, ettei aikoisi vastata kysymykseen ja kiitti käynnistä. Sambiassa kuuluu olevan myös modernisti ajattelevia perinteisiä johtajia.

Dialogi perinteisten johtajien kanssa maan kehityksestä on havaittu tärkeäksi keinoksi päästä irti haitallisista perinteisistä käytännöistä. Vaikuttaminen yhteisön vanhempiin naisiin on ratkaisevaa pyrittäessä lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpominen.

YK:n ihmisoikeusneuvostossa tutkitaan kunkin YK-valtion ihmisoikeustilanne vuorollaan. Ainoa suositus, jota Suomi ei omassa vertaisarvioinnissaan hyväksynyt, oli Namibialta saatu kehotus pidättäytyä perinteisistä arvoista luopumisesta kehitysavun ehtona. Moni maa suositti Suomelle naisiin kohdistuvan väkivallan tehokkaampaa torjuntaa, mikä sen sijaan oli syytä ottaa vastaan.

Naisten syrjintä oikeutetaan usein juuri perinteisten arvojen avulla. Ne voivat olla perua uskonnosta, mutta vaikkapa tyttöjen sukuelinten silpominen ei sitä ole. Yhtä kaikki, perinteisten arvojen mukaan nainen on alisteinen miehelle, eikä hänellä ole oikeutta päättää omasta ruumiistaan.

Juuri nyt yksi suurimpia ihmisoikeustaisteluja on naisten ja tyttöjen lisääntymisterveys- ja seksuaalioikeuksien puolustaminen. Presidentti Tarja Halonen johtaa YK:ssa tunnusteluja, joiden on määrä varmistaa kansainväliset sitoumukset. Valitettavasti vastavoimat ovat vahvistuneet ja ne ovat hyvin organisoituneita. Joukkoon on liittynyt muiden muassa Venäjä. YK:ssa on toivottu, että Suomen edustajat voisivat vaikuttaa naapurimaahansa, mutta Putinin hallintohan on rakentanut ideologiansa tietoisesti konservatiivisille arvoille. Venäjä on väläyttänyt sitäkin, että perinteiset arvot kirjattaisiin käsitteenä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perustaksi.

Euroopan parlamentissa äänestettiin hiljattain tyttöjen ja naisten lisääntymisterveysoikeuksista. Ne suomalaiset, jotka puolueryhmänsä yhtenäisyyden, valppauden puutteen tai oman vakaumuksensa takia tukivat konservatiivista linjaa, ratkaisivat äänestyksen tuloksen ja vaikeuttivat EU:n kykyä puolustaa maailmanlaajuisesti tyttöjä ja naisia perinteisten arvojen oikeuttamalta sorrolta.

Kansainvälisenä naisten päivänä on hyvä pohtia, miten tasa-arvon edelläkävijämaassakin on vielä paljon selvitettävää, jotta sukupuoli ei ratkaisisi ihmisarvoa.

Jaa sivu: