— Heidi Hautala

Eurooppalaista talouspolitiikkaa

Euroopan parlamentissa on aitoja poliittisia jakolinjoja, jotka eivät voineet olla yllätys talouskomissaariehdokas Jyrki Kataiselle. Katainen esiintyi tiistai-iltamyöhän kuulemisessaan melko yksipuolisesti talouskurin ja markkinoiden puolestapuhujana. Valttia olisi voinut olla tuoda esiin pääministerin kokemukset kuuden puolueen hallituksen ohjelmasta, joka pohjoismaiseen malliin on yhdistänyt avoimet markkinat ja solidaarisuuden heikoimpia kohtaan ja että sama malli voi toimia myös EU:n laajuudessa.

Ei olisi ollut vaaraksi tunnustaa, ettei tuo kantojen yhteensovittaminen aina ollut helppoa, sillä EU:ssa se on vielä paljon vaikeampaa. Sopu on saatava 28 jäsenvaltion ja yhä useammissa asioissa lisäksi Euroopan parlamentin kanssa.

Jos Olli Rehn oli talouspolitiikassaan kylmä, Katainen on jäätä, kuvaili italialainen valtalehti esitellen Kataisen “taloutta vahtivaksi haukaksi”, joka ajaa liian kovaa kuria. Euroopassa tuuli on jo kääntynyt. Se kuuluu selkeästi myös puheenjohtajavaltio Italian pääministeri Renzin puheista.

Siksi pysyvää talousalan tärkeää salkkua havittelevan pätkäkomissaarin olisi nyt käytettävä aikaa elpymistä ja työtä tuovien reformien suunnitteluun. Kiinnostavaksi Kataisen jatkopyrkimykset tekee EU-demareiden talousvaliokunnassa antama ilmoitus, että he hyväksyvät Kataisen sillä ehdolla, että pysyvänä komissaarina hänelle ei anneta talouteen liittyvää salkkua.

Vihreiden ryhmän talousvaliokunnan koordinaattori, saksalainen Sven Giegold kertoi odottaneensa Kataiselta talouskurin ja hieman epämääräisiksi jääneiden rakenneuudistusten lisäksi tahtoa edistää yhteisiä minimiverokantoja, köyhempien jäsenmaiden investointiohjelmia ja ympäristöinvestointeja. Giegoldin mukaan Katainen pysyi valitettavan hiljaa EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta, koska hän ehkä katsoi sen kuuluvan kansalliseen toimivaltaan. Tällainen tasapainotus olisi kuitenkin taannut Kataiselle hyvin laajan tuen.

Kiinnostava vertailukohta oli komission puheenjohtajaksi valittu Jean-Claude Juncker. Hän todella osoitti äänestystä edeltäneessä puheessaan kuunnelleensa parlamentin poliittisia ryhmiä. Hän puolusti sosiaalista markkinataloutta, sanoi talouden olevan ihmistä varten eikä päinvastoin, sekä puolusti julkisia palveluja. Oikeistolainen kristillisdemokraatti Juncker saikin selvästi enemmän aplodeja keskeltä ja vasemmalta kuin oikealta.

Kataisen eurooppalaisen talouspolitiikan linja oli syy, miksi vihreät valtaosin äänestivät pätkäkomissaaripakettia vastaan tai tyhjää. Toinen syy oli, että vihreiden ja yli 200 muunkin edustajan mielestä olisi ollut reilua saada äänestää kustakin neljästä erikseen. Sitä ei enemmistö kuitenkaan sallinut. Vihreä ryhmä pitää pätkäkomissaarinimityksiä ajan- ja rahanhaaskauksena.

Jaa sivu: