— Heli Järvinen

Takuueläke tulee tarpeeseen

Kun eläkeläisjärjestöjen edustajien kanssa keskustelee, nousee toistuvasti esiin erityisesti kaksi epäkohtaa: kaikkein pienimmät eläkkeet sekä epäreiluksi koettu indeksi, jonka mukaan työeläkkeitä korotetaan.

Sata-komitean esittämä takuueläke tuo vihdoin apua ongelmista ensimmäiseen. Tällä hetkellä 685 euron suuruinen takuueläke otetaan käyttöön vuoden 2011 maaliskuun alusta lähtien. -Juuri ennen vaaleja tehtävä vaalitemppu, motkottaa oppositio, mutta eläkeläisten näkökulmasta tärkeintä on tietysti se, että päivämäärä on päätetty. Takuueläkkeen rahoitukseen käytetään vuositasolla 111 miljoonaa euroa ja sillä turvataan kaikkein pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso.

Takuueläke on halpa ja hyvin kohdistettu keino tehdä jotain juuri kaikkein köyhimpien hyväksi. Takuueläkkeen saajia on noin 123 000. Heidän joukossaan on suuri joukko kotiäitinä elämänsä puurtaneita naisia sekä maatilojen emäntiä, jotka ovat tehneet kovaa työtä koko ikänsä, mutta jääneet ilman vakuutuksia vaille kunnollista eläketurvaa.

Toinen suuri joukko on työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset, joiden eläketurva ei mahdollisena työssäoloaikana ole vielä ehtinyt kehittyä. Pelkän kansaneläkkeen varassa olevista työkyvyttömyyseläkeläisistä noin kolmasosa on kehitysvammaisia. Muiden taustalla on usein työtapaturmia, onnettomuuksia tai mielenterveysongelmia.

Eläkkeiden osalta takuueläke on ehdottomasti paras tuloerojen vähentäjä tai ainakin inhimillisen vanhuuden takaaja myös kaikkein pienituloisimmille, vaikkei se kaikkia ongelmia auta eikä kaikkia väliinputoajia huomioikaan.

Se toinen iso kysymys eli epäreilulta tuntuva työeläkkeiden indeksi onkin sitten haasteellisempi asia. Työeläkkeet nousevat vuosittain kertoimella, jossa hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia, kun palkkojen kertoimessa luvut ovat toisinpäin. Kun tuotteiden hinnat nousevat vain vähän ja palkat paljon, eläkkeet laahaavat jäljessä.

Viime vuoden kaltaiset ajat, jolloin taas inflaatio on nopeampaa kuin palkkojen nousu, kasvattaa enemmän myös eläkeläisen kukkaroa. Eläkeläiset haikailevat aikaa, jolloin indeksi oli 50/50 ja ihmettelevät, mikseivät poliitikot isoista työeläkerahastoista huolimatta jaa rahoja ulos kulutukseen edes elvytyksen hengessä.

Indeksimuutokseen liittyy kuitenkin monia ongelmia. Vaikka se ei olisi paljon nykyistä kalliimpi ratkaisu heti ensimmäisinä vuosina, pitää muistaa, että sen hintalappu kallistuisi aina siihen saakka, jolloin kaikkien eläkeläisten koko eläkkeet olisivat kertyneet uuden indeksin aikana. Tasapaino löytyisi vasta noin vuonna 2035. Kun samaan aikaan eläkeläisten joukko kasvaa hurjaa vauhtia, olisi hinta niin kova, että nuorten halukkuus maksaa eläkkeistä aiheutuvia kustannuksia todennäköisesti vähenisi. Jos indeksiin siirryttäisiin, se hyödyttäisi tällä hetkellä myös suurta joukkoa sellaisia eläkkeellä olevia, jotka eivät ole itse maksaneet sen kustannuksia.

Ja vielä lopuksi: indeksimuutos auttaisi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemaa vain hyvin vähän, kun isotuloisemmille se toisi selkeästi enemmän euroja. Siksi indeksimuutos on hyvin kyseenalainen ”parannus”, jos tuloeroja samaan aikaan halutaan kohtuullistaa.

Näistä syistä seuraavienkaan vaalien alla ei kannata uskoa niitä ehdokkaita, jotka lupaavat palauttaa 50/50-eläkeindeksin.

Jaa sivu: