— Heli Järvinen

Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuista säästyvät rahat on käytettävä hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on ehdottanut, että turvapaikanhakijoiden rahana maksettavaa toimeentulotukea pienennetään. Muutosehdotus perustuu siihen, että turvapaikanhakijoiden katsotaan saavan vastaanottona aiempaa enemmän hyödykkeitä.

Turvapaikanhakijoille maksettavasta toimeentulotuesta vähennetään nykyäänkin heidän saamansa palvelut, kuten asuminen. Siinä mielessä on johdonmukaista tarkistaa toimeentulotukea niin, että asumisen lisäksi vastaanottokeskuksissa saadut muut palvelut, kuten television ja internetin käyttömahdollisuus, vaikuttavat toimeentulotuen määrään. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että tarkistaminen kohtelee oikeudenmukaisesti myös keskusten ulkopuolella asuvia.

Toimeentulotuen maksaminen on perusteltua, sillä se mahdollistaa vastaanottokeskuksissa asuvien oman kaupassa asioinnin ja ruoanlaiton, ja torjuu siten passivoitumista. Rutiinit, päivärytmi ja mielekäs tekeminen ylläpitävät psyykkistä hyvinvointia pitkien odotusaikojen paineessa.

Toimeentulotuki takaa hakijoille toimeentulon, jotteivät he ajaudu laittomille työmarkkinoilla, joissa hyväksikäytetyksi tulemisen riski on suuri.

Thorsin esityksen taustalla on turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä ja kustannukset sekä keskustelu, jossa korostetaan tarvetta puuttua tekijöihin, jotka "vetävät" turvapaikanhakijoita Suomeen.

Siksi on tärkeää muistaa, ettei toimeentulotuen tarkastelu ole paras ja ainoa keino saada aikaan säästöjä. Tärkeintä olisi lyhentää turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja, jotka ovat kasvaneet kohtuuttoman pitkiksi.

Esimerkiksi nyt puhutellaan loppuvuonna 2008 tai alkuvuonna 2009 maahan saapuneita turvapaikanhakijoita. Pitkällä tähtäimellä turvapaikkajärjestelmän kustannuksia vähennetään tehokkaimmin nopeuttamalla hakemusten käsittelyä, mikä on reiluinta myös hakijoita kohtaan. Siksi toimeentulotuesta säästyneet varat pitäisi suunnata hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen.

On myös tärkeää, ettei kansainvälisiä normeja noudattavaa turvapaikkamenettelyä leimata vetotekijäksi. Hakijoilla ei yleensä ole tietoa erilaisista etuuksista ja niiden tasoista. Selkeää yhteyttä etuuksien ja hakijamäärien välillä ei näy: esimerkiksi Hollannissa, jossa rahallisia etuuksia ei makseta, turvapaikanhakijoiden määrä on Suomeen verrattuna kolminkertainen.

Suomesta on hakenut turvapaikkaa tänä vuonna noin 5 200 ihmistä, ja määrän arvioidaan kasvavan kuun loppuun mennessä kuuteen tuhanteen. Samaan aikaan Ruotsista on hakenut turvapaikkaa lähes 19 000 ja Norjasta 12 000 ihmistä.

 

 

Jaa sivu: