— Heli Järvinen

Helteiden varjopuolet

Meneillään oleva kesä on ollut poikkeuksellisen lämmin. Liperissä rikottiin Suomen lämpöennätys ja heinäkuussa oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan 30 hellepäivää. Helteen vastapainoksi on myös myrskynnyt.

Poikkeuksellisen lämmin sää on koetellut Suomen lisäksi myös lähialueita. Venäjällä kuumuuden aiheuttama helle ruokki niin metsäpaloja kuin kuivatti viljasadon ennätyksellisen pieneksi. Venäjän viljalle asettaman vientikiellon nosti viljan hintaa myös Suomessa. Varsinainen ruokakriisi ei kuitenkaan maailmaa kuivuuden takia uhkaa. Helteen ja metsäpalojen savujen on arvioitu esimerkiksi Moskovassa aiheuttaneen tuhansien ihmisten kuoleman. On myös uutisoitu kuivuuden ja metsäpalojen aiheuttaneet niin suuret taloudelliset vahingot Venäjällä, että taloudellinen kasvu on hidastunut.

Sään ääri-ilmiöt eivät ole rajoittuneet helteisiin. Esimerkiksi Pakistanissa on tulvinut viime päivinä rankasti. Tulvat ovat vaikuttaneet jopa 20 miljoonan ihmisen elämään. Joidenkin arvioiden mukaan tulvat ovat horjuttaneet entisestään maan presidentin asemaa ja ääriryhmien kannatus tulee kasvamaan. Kehitys on huolestuttavaa Pakistanin ydinaseidenkin takia.

Eilen ja tänään on uutisoitu Euroopan puoleisen Venäjän etelä- ja keskiosissa elävien idänkulkusirkkojen vaelluksesta Suomeen. Sirkkojen pitkän matkan taustalla on asiantuntijoiden mukaan ennätyksellinen kuivuus ja ruoan loppuminen. Vaikka maailmaa ei uhkaakaan vuoden 2008 kaltainen ruokakriisi, nälkäisten sirkkojen ratkaisu ruokaongelmiinsa on sama kuin ihmisillä. Nälkäinen ihminen lähtee etsimään ruokaa. Ilmaston muuttuessa ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ilmastopakolaisuus tulee yleistymään. Akuutin avun lisäksi Suomen tulee tukea kehitysmaita, jotta ihmisillä olisi myös tulevaisuudessa aidot selviytymisen mahdollisuutensa kotimaassaan. Puheet kehitysavun lopettamisesta turhana ovat lyhytnäköisiä ja itsekkäitä. Harva jättää kotinsa taakseen muuten kuin pakon edessä.

Päästöjen hillitseminen ilmastonmuutoksen takia on tärkeää jo yhteiskunnallisen vakauden säilyttämiseksi kaikilla alueilla. Ihminen ja yhteiskunnat eivät voi irrottautua ympäristöstään; luonnosta.

Jaa sivu: