— Heli Järvinen

Mitä kaavapäätös merkitsee?

Maakunnan pojilla on selkeästi perustelut hukassa, jos maakuntakaavan käsittelyssä aletaan nähdä salaliittoja. Pelkkä ajatus jostain myyräntyöstä on naurettava. Etelä-Savon Vihreät oli maakuntavaltuustossa yksimielisesti muiden kanssa maakuntakaavaesityksen takana. Nyt kun ministeriöstä tuli hyvin perusteltu vastaus, emme ryhmänä nähneet tarpeelliseksi valittaa siitä. Samaa mieltä on Mikkelin kaupunki. Syitä on monia: Ympäristöministeriö on ollut linjauksissaan hyvin yhdenmukainen kaikkien maakuntien osalta. Keski-Suomen, Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan kaavoista poistettiin myös suurkauppamerkinnät kaupunkirakenteen ulkopuolelta. Näistä kaikista on myös valitettu KHO:hon ja kaikista on tullut sieltä myös hylkäävä vastaus. Nyt syntyneessä polemiikissa halutaan ehdoin tahdoin nähdä mörköjä ja uhkia. Siksi ympäristöministeriön päätöksen vaikutusta maakunnan elinvoimaan on liioiteltu. Kaupansuuryksikkömerkintöjen vähäisyys ei tarkoita kaupallisten palveluiden rapautumista ja ostovoiman valumista maakunnasta pois. Maakuntakaavan kaupan suuryksikkömerkinnät olisivat mahdollistaneet yli 5000 neliön vähittäistavarakauppojen rakentamisen keskustatoimintojen ulkopuolelle. Nyt tehdyllä päätöksellä maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle on mahdollista rakentaa kaupan suuryksikköjä niin paljon kuin kunnat sinne pystyvät kaavoittamaan ja investoijat rahoittamaan. 5000 neliön kaupat ovat valtavia. Esimerkiksi Osuuskauppa Suur-Savolla ainoastaan Savonlinnan ja Mikkelin Prismat ylittävät tuon rajan. Niidenkin ruokaosastot ovat alle 5000 neliöisiä. Jatkossakaan tilaa vievälle kaupalle ei tarvita maakuntakaavassa kaupan suuryksikön merkintää. Huonekaluja, autoja ja rakennustarvikkeita voidaan tulevaisuudessakin myydä suurmyymälöissä kaupunkien laidoilla. Nyt jokaisen pitäisi miettiä, mitä oikeasti haluaa: haluaako turvata kaupunkien keskustojen runsaasti työllistävien pikkukauppojen elinympäristön ja toimintamahdollisuudet vai rakentaa valtavia ostosjättiläisiä kaupunkien laidoille sillä toiveella, että kansainväliset kauppaketjut saisivat ohikulkevat pysähtymään juuri meidän kohdallamme? Palautevyöry pieniltä kaupoilta on ollut hyvin selkeä: molempia ei voi saada. Sunnuntaiaukiolojen myötä, joiden puolesta itse en äänestänyt, sunnuntaikauppaa ohjattiin jo selkeästi suuriin marketteihin ja kauppakeskuksiin kyläkauppojen ja erikoisliikkeiden kustannuksella. Ostoskeskusten vallatessa markkinoita selkeitä häviäjiä olisivat pienet kenkä-, kello-, käsityö ja kukkakaupat, joilla ei ole varaa kuppakeskusten korkeisiin vuokriin eikä mahdollisuuksia sunnuntaiaukioloon. Kaupan ohjaamista suuriin ostoskeskuksiin ei moni yrittäjä enää kestäisi. Siksi onkin syytä kysyä, kuihduttaako ministeriön päätös todella meidän elinvoimaisuutemme vai turvaako se meidän elävät kaupunkikeskustamme? Matkailijatkin haluavat nähdä pieniä vireitä kaupunkeja, joissa on ihmisiä ja palveluja. Meidän tulisikin miettiä kuinka voimme samalla säilyttää omaleimaisuutemme ja kehittää kaupallisia palveluja ja tiivistä kaupunkirakenteitamme. Nyt on katsottava tulevaan eikä menneeseen. Kaavapäätös ei estä Mikkelin Itäportin rakentamista, Savonlinnan suurimmat kaupalliset toiveet keskittyvät Savolan kehittämiseen ja Pieksämäellä on hyvä vaihtoehto B veturitallien tuntumaan.
Jaa sivu: