— Heli Järvinen

Yhteiskäyttöautot yleisemmiksi

Liikenne aiheuttaa maailman hiilidioksidipäästöistä noin 13 prosenttia. Yleisimmin liikenteen päästövähennyksistä puhuttaessa viitataan kaavoitukseen, autoilun vähentämiseen, uudistuvaan tekniikkaan ja sähköautoihin. Autoilun vähentäminen etenkin lyhyemmillä matkoilla ei olisi kovinkaan vaikeaa. Puolet 1-3 kilometrin matkoista tehdään nykyisin henkilöautolla. Luku on suhteettoman suuri ja kertoo siitä, että kun auto on hankittu, sitä myös käytetään, vaikkei sen käyttö olisi välttämättömyys. Joissain tilanteissa auto on välttämättömyys etenkin maaseudulla. Auton käyttöä voi perustella myös pätevillä mukavuussyillä. Useamman lapsen kanssa julkisilla matkustaminen satojen kilometrien päähän sukuloimaan tai mökkeilemään kaikkien kantamusten kanssa voi olla lähes mahdotonta ja hermoja raastavaa. Liikuntarajoitteisen mummon tai vaarin vieminen lääkäriin on helpointa hoitaa autolla. Autoa tarvitaan myös pienempiä ja isompia hankintoja tehdessä, kun ostokset on saatava kaupasta kotiin. Auton omistaminen ei houkuttele, jos ajoja on vuodessa suhteellisen vähän. Nykyisin Euroopan suurkaupungeissa ja Pohjois-Amerikassa ovat yleistyneet yhteiskäyttöautot. Yhteiskäyttöautoja on Suomessa tarjolla tällä hetkellä vain pääkaupunkiseudulla, mutta todennäköisesti lähitulevaisuudessa myös Turussa ja Tampereella. Vuoteen 2030 mennessä yhteiskäyttöautoja on arvioitu olevan Suomessa jopa 70 000. Ruotsissa yhteiskäyttöautoja on tarjolla useammassa pienemmässäkin kunnassa. Niiden yleistymiseen ei välttämättä ole tarvittu suuria ketjuja vaan aloite on tullut paikallisesti tarpeesta, jonka pohjalta joukko ihmisiä on lähtenyt ajamaan asiaa. Ihmisiä yhteiskäyttöauton toteuttamiseen tarvitsee parisenkymmentä ja autoja on hyvä olla yksi tai kaksi. Miten yhteiskäyttöauto sitten eroaa perinteisestä vuokra-autosta ja tuttavien kanssa yhdessä omistetusta autosta? Yhteiskäyttöauton saa käyttöönsä liittymällä niitä tarjoavan yrityksen asiakkaaksi. Auton omistaa yritys, joten asiakas ei tiedä auton muista käyttäjistä. Hänen ei siten tarvitse myöskään huolehtia huolloista tai vakuutuksista. Yhteiskäyttöauton saa yritykseltä käyttöönsä vain ilmoittamalla ja noutamalla auton noutopaikasta, joka on yleensä jokin tietty parkkipaikka kodin lähistöllä. Auton voi palauttaa halutessaan eri paikkaan. Laskelmien mukaan yhteiskäyttöautot ovat kannattavia, jos ihminen ajaa autolla alle 10 000 kilometriä vuodessa, mutta tarvitsee autoa suhteellisen usein. Yksittäisen ihmisen kokeman taloudellisen hyödyn lisäksi yhteisautoista on myös muitakin hyötyjä. Lyhyet ajomatkat vähenevät, joten päästötkin vähenevät. Autojen valmistamiseen ei kulu niin paljoa luonnonvaroja, koska jokaisella ei tarvitse olla omaa menopeliä. Yksi yhteiskäyttöauto vähentää 8-12 yksityisauton tarvetta. Autoille tarvitaan samasta syystä myös parkkitilaa vähemmän. Kaikkien niin yksittäisten ihmisten saaman hyödyn kuin luonnon ja ilmaston saaman hyödyn takia olisi vähintäänkin suotavaa, että yhteiskäyttöautot yleistyisivät myös Suomessa. Yhteiskäyttöautot ovat hyvä esimerkki siitä, että ympäristöteot voivat olla samalla myös taloudellisesti järkeviä että mukavuustekoja. Ehkä tulevaisuudessa onkin erikoista, että jokainen omistaa oman auton, joka seisoo suurimman osan ajasta käyttämättömänä ja jolla ajetaan vain lyhyitä matkoja, jotka hoituisivat kätevästi myös jalan, pyörällä tai julkisilla.
Jaa sivu: