— Heli Järvinen

Hyvää palkkapäivää, naiset ja miehet

Heli Järvinen

Miltä kuulostaisi tehdä loppuvuosi töitä ilman palkkaa? Tämä on käytännössä naisen kohtalo, sillä naisten palkka on tänä vuonna 83,4 % miesten palkoista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että naisten palkka on maksettu loka-marraskuun vaihteeseen mennessä ja loppuvuoden naiset työskentelevät ”palkatta”.

Syitä palkkaeroon on monia, mutta mikä parasta: niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa! Miesvaltaisten alojen palkat ovat korkeammat kuin naisvaltaisten, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin mieskollegansa, naisten eteneminen työelämässä on miehiä hitaampaa ja naiset jäävät miehiä pidemmäksi ajaksi kotiin hoitamaan lapsia. 

Tänä vuonna naisen palkkapäivän tempaukset ovat entistä ajankohtaisempia. 85 professorin ja tutkijan mukaan hallitus on omassa ohjelmassaan unohtanut tasa-arvon. He väittävät, että naiset maksavat tästä hallituksesta aiheutuvan laskun, ja siltä tosiaan näyttää.

Arvioiden mukaan esimerkiksi sairauspäiväleikkaukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti pienituloisiin ja toisaalta sairaudet pakottavat poissaoloihin erityisesti naisvaltaisilla hoiva-, hoito- ja elintarvikealoilla.

Yhtään paremmin ei mene eläkeläisnaisilla: naisten eläke on 75 % miesten eläkkeistä, ja eläkeläisiin kohdistuvat asumistuen leikkaukset suuntautuvat myös selvitysten mukaan erityisesti pienituloisimpiin eläkeläisiin. Eläkeläisnaisten köyhyysriski on miehiin verrattuna kaksinkertainen!

Palkkaero ja kannustinloukut eivät ole vain naisten ongelma, vaan ne heijastuvat myös miesten mahdollisuuksiin esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisessa. Hallituksen myöntämä 2500 euron vauvaraha äidintyönantajalle on oikeansuuntainen toimi, vaikkei katakaan vielä lähellekään työnantajalle koituvia kuluja.

Niin kauan kuin työnantajalle on kalliimpaa päästää parempituloinen isä vanhempainvapaalle, ei kannustusta isien perhevapaisiin juurikaan ole. Siitä seurauksena Suomessa isät pitävät vanhempainvapaista edelleen vajaat 10 %, kun Ruotsissa vastaava luku on lähes 25 %.

Lukuja tärkeämpää on se, miten isät pääsevät kiinnittymään perheeseensä ja sen arkeen. Mitä paremmin vaipanvaihdot, yövalvomiset ja hampaiden kehittymiset koetaan vanhempien kesken yhdessä, sitä enemmän empatiaa ja kiintymystä sisältyy parisuhteeseen muillakin osa-alueilla. 

Siitä on jo 30 vuotta, kun Suomi sitoutui tasa-arvon edistämiseen. Siksi on oleellista, että hallitus omilla toimillaan ja valtion avustuksilla tukee sellaisia toimia, jotka lisäävät tasa-arvoa eikä päinvastoin. Tämän pitää olla johtava periaate silloinkin, kun ratkaisut tekevät kipeää tai eivät tunnu oman mielen mukaisilta.