— Heli Järvinen

Kolmen P:n politiikkaa työnteon kustannuksella

Heli Järvinen

Hallituksen kärkihankkeena on purkaa työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja ja alentaa rakenteellista työttömyyttä. Tavoite on hyvä ja yhteinen, mutta hallituksen keinot käsittämättömiä.

Hallitus sanoo haluavansa tehdä passiivisesta työttömyyden hoidosta aktiivista. Keinona on leikata ensi vuonna työttömyysturvasta 50 miljoonaa euroa. Näin siitäkin huolimatta, että työttömyys pahenee koko ajan; että maahan tulee kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita ja että jo nyt ajan saaminen te-toimistoon vie pahimmillaan useita kuukausia.

Hallitus sanoo haluavansa muuttaa nuorisotakuun yhteisötakuuksi, jossa eri toimijat yhdessä auttavat nuorta yhden luukun periaatteella. Tämä toteutetaan lähes poistamalla kahdessa vuodessa nuorisotakuun rahoitus.

Leikkaukset iskevät kipeimmin etsivään nuorisotyöhön, joka on saanut koulutuksen ja teonteon polulle vuosittain yli 20 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Jokainen syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, eli hallituksen säästöistä aiheutuu iso lasku.

Hallitus sanoo haluavansa työllistämiseen monipuolisia keinoja. Tämä toteutetaan aikuiskoulutustuen poistamisella, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen leikkauksilla. Myös vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään, vaikka juuri se on todettu työvoimapalveluista tehokkaimmaksi työllistäjäksi.

Hallitus haluaa parantaa työelämää. Tämä toteutetaan naisvaltaisia aloja kurittavilla pakkolaeilla, jotka rajaavat lomaa, leikkaavat lomarahaa ja muuttavat pyhiä työpäiviksi.

Nämä kaikki uudistukset toteutetaan vielä kollegani kiteyttämällä kolmen P:n taktiikalla eli päättämällä, pohtimalla ja perumalla. 

Jos viime kaudella toimintaa vaivasi selvitysten teko ja päättämättömyys, on ajan sana nyt selvittämättömyys ja päätösten roiskiminen.

Lukemattomissa valiokuntamietinnöissä on kiinnitetty huomiota siihen, että lain kohteena olevia ei ole kuultu, eikä vaikutusarvioita tai vaikutuksia kuntatalouteen tehty. On helppo ymmärtää, että uusia lakeja on mukava ja vaivaton säätää, kun asianomaisten kommentit tyystin sivuutetaan, mutta pitkän päälle peruuttaminen on paljon kivisempi tie.

Pakkolakien jääräpäinen edistäminen osoittaa täydellistä kyvyttömyyttä ymmärtää työelämää. Jos ne runnotaan väkisin läpi, luottamus yhteiskuntaan ja työrauhaan menetetään vuosikausiksi.

Me Vihreät emme voi olla kannattamassa näitä leikkauksia ja pakkolakeja, emmekä tällaisia toimintatapoja ja siksi annamme tukemme sekä välikysymykselle työllisyyden hoidosta että hallituksen toimintatavoista.

Samalla haluamme uudistaa työelämää. 40-vuotisen yhtäjaksoisen uran sijaan moni tekee samaan aikaan töitä, toimii yrittäjänä, opiskelee ja hoitaa läheisiään.  Nykyinen tiukka jaottelumme tiputtaa ihmisen sosiaaliturvasta liian helposti projektin päättyessä tai elämäntilanteen muuten muuttuessa. Liian usein yrittäjyyden valinta tarkoittaa kesälomien, sairauslomien, eläke-, työttömyys- ja muun sosiaaliturvan hylkäämistä.

Nyt on mahdollistettava sujuva tapa olla yhtä aikaa tai vaihtelevasti työntekijä ja yrittäjä. Tämä onnistuu ottamalla käyttöön esimerkiksi ns. yhdistelmävakuutus, jossa työttömyysturvaan kuuluvaa työssäoloehtoa kertyy samanaikaisesti sekä työnteosta että yrittäjyydestä. Työttömälle on mahdollistettava yrittäjyyden aloittaminen ansiosidonnaisella päivärahalla.

Työtä ei synny ilman yrittäjyyttä, ja siksi etenkin aloittavia ja pieniä yrityksiä pitää auttaa ja sosiaaliturvaa kehittää myös heihin ulottuvaksi. Olen ymmärtänyt, että tämä on hallituksenkin tahto, mutta toimet ovat päinvastaisia. Nyt esimerkiksi lyhyitä keikkoja tekeviä näyttelijöitä ja toimittajia ollaan väkisin muuttamassa yrittäjiksi, mikä ulkoistaisi heidät sosiaaliturvasta. Tämä ei voi olla tarkoitus?

Suomessa on 170 000 yksinyrittävää, ja iso osa heistä on yrittäjänaisia. Hienoa, että hallitus tiukoista ajoista huolimatta ottaa käyttöön 2500 euron vauvarahan äidin työnantajalle.

Se on hyvä alku ja tunnustus sille, että äidin työnantajalle aiheutuu keskimäärin yli 15 000 euron lasku lasta kohden lakisääteisten korvausten lisäksi.

Kaikkien meidän, jotka toivomme lapsia syntyvän ja jotka toivomme saavamme heistä itsellemme eläkkeen maksajaa, kannattaa edistää korvauksia siten, että kaikki välittömät kulut maksetaan yhteisvastuullisesti verovaroista. Se on helpoin keino myös parantaa nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla.

Monimuotoistuva ja automatisoituva työelämä haastaa myös työmarkkinajärjestelmän. Halloo, ammattiyhdistysliike ja työnantajat! Nyt silpputöitä tekevistä, yksinyrittäjistä ja yrittäjyyden, työnteon ja opiskelun välimaastossa toimivista ei pidä huolta kukaan. Teillä olisi näytön paikka!

Lue Heli Järvisen koko ryhmäpuheenvuoro osoitteesta: https://www.vihreat.fi/artikkeli/2015/12/heli-jarvisen-ryhmapuheenvuoro-9122015