— Inka Hopsu

Tulevaisuuden oppimisen tulee olla jatkuvaa, yhdenvertaista ja saavutettavaa

Inka Hopsu

Maailma muuttuu nopeasti, tänä päivänä nopeammin kuin koskaan. Teknologian kehitys ja sen tuoma työn murros tuovat mukanaan erittäin suuria muutoksia maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan on erittäin tärkeä huolehtia kaikkien tasavertaisista mahdollisuuksista oppia ja löytää paikkansa yhteiskunnassa. Kaikki on pidettävä mukana.

Näiden muutosten tuomiin haasteisiin vastaamiseksi ihmisille tulee tarjota mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan läpi elämän. Se on paras lääke vilkkaan muutoksen keskellä. Korkea osaaminen ja muutosvalmis työvoima ovat myös Suomen keinoja pärjätä.

Yksi tämän hallituskauden koulutushankkeista on jatkuvan oppimisen edellytyksiin panostaminen. Jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan parlamentaarisessa yhteistyössä ja minulla on ilo olla osa valmistelua ohjaavaa parlamentaarista työryhmää.

Mitä on jatkuva oppiminen ja miksi se on tärkeää?

Jatkuvan oppimisen ajatuksen ytimessä on lupaus siitä, että jokainen voi elämänsä ja uransa aikana opetella uutta tarpeen mukaan. Tämä voi tarkoittaa osaamisen päivittämistä alalta, jossa työskentelee tai kokonaan uuden kokonaisuuden opiskelua tai alan vaihtamista. 

Jatkuva oppiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikilla tulee olla mahdollisuus myös tutkinnon suorittamisen jälkeen oppia uutta ja päivittää tietojaan sekä taitojaan. Tämä voi tarkoittaa lyhempiä tai pidempiä koulutusjaksoja työpaikalla tai oppilaitoksissa, työn ohessa, opintovapaalla tai työttömyysjaksolla. Erittäin tärkeää on tunnistaa ja tunnustaa aiempi oppiminen ja se, että oppimista tapahtuu myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa.

Maailman muutos ja työn murros tarkoittavat sitä, että työtehtäviä häviää ja uusia tulee tilalle. Jo nykymaailmassa valtaosa uusista työpaikoista syntyy korkean osaamisen tehtäviin. Samaan aikaan perusasteen varassa olevien työllisyys on jatkuvasti heikentynyt ja on Suomessa nykyisellään enää noin 40 %. 

Tulevaisuuden murrosten lisäksi nykyiselläänkin on paljon ihmisiä, joiden osaaminen on puutteellista tai he ovat jääneet tai vaarassa jäädä riittävän koulutuksen ulkopuolelle. Jatkuvan oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on koulutuksen ja oppimisen saavutettavuus. Täytyy huolehtia siitä, että kaikilla on mahdollisuus oppia elämän ja työuran kannalta riittävät pohjatiedot ja opiskelutaidot.

Jatkuvaan oppimiseen panostaminen on tärkeä työkalu siinä, että kaikki saadaan pidettyä mukana läpi eliniän 

Koulutus on paras keino vahvistaa Suomen taloutta ja työllisyyttä, mutta ennen kaikkea keino jokaiselle antaa osaamisensa tämän yhteiskunnan käyttöön, ja sitä me haluamme Vihreissä tukea.

Siksi haluamme, että osaamisen kehittämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen satsataan tulevina vuosina nykyistä enemmän. Rahoitusta tarvitaan muun muassa muunto- ja lisäkoulutuksiin sekä nykyistä koulutustarjontaa täydentäviin lyhyempiin koulutuskokonaisuuksiin.

Koulutuksella on puututtava työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan. Meillä on esimerkiksi valtava pula varhaiskasvatuksen opettajista, mutta samalla meillä on varhaiskasvatuksessa vuosia toimineita lastenhoitajia, jotka haluaisivat nostaa osaamistasoaan. Täysipäiväisen opiskelun sijaan on tarjottava mahdollisuuksia suorittaa korkeakoulututkinto opintojen ohessa.

Suomessa on valtava määrä nuoria aikuisia, joilta on jäänyt opinnot esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa kesken, ja jotka tarvitsisivat tukea päästäkseen taas opintoihin ja työhön kiinni. Joka kuudennelta 20–29-vuotiaalta puuttuu toisen asteen tutkinto. Tarvitaan ohjelma, jolla tuetaan näiden nuorten tutkintojen loppuun saattamista tai uuden suunnan löytämistä.

Lisäksi Suomessa on yhä enemmän maahanmuuttajia, joilla saattaa olla koulutus työvoimapulasta kärsivälle alalle, mutta joille ei ole tarjottu mahdollisuutta pätevöityä tehtäviin Suomessa tai oppia työssä vaadittavaa riittävää kielitaitoa. Pääsyä koulutukseen, joka mahdollistaa työllistymisen koulutusta vastaavalle alalle mahdollisimman pian maahantulon jälkeen, on parannettava. Kieliopintojen mahdollistaminen työn ohessa on erinomainen tapa oppia hyvä kielitaito.

Jos tahdomme pitää Suomen osaamisen kärkimaana sekä vastata osaamisella yhteiskunnan ja ihmiskunnan keskeisiin haasteisiin, meidän täytyy onnistua vielä nykyistä paremmin luomaan jatkuvia ja joustavia mahdollisuuksia oppia uutta ja kouluttautua uudelleen. Osallisuutta koulutuksesta täytyy myös kasvattaa, sillä meillä ei yksinkertaisesti ole varaa osattomuuteen ja syrjäytymiseen. Kaikki on pidettävä mukana. Siksi nyt käynnissä oleva työ on erityisen tärkeää ja arvokasta.

***

 

Vihreä näkökulma: Mitä uudistusta tehdessä tulisi huomioida?

 

Periaatteet: 

  • Koulutuksen saavutettavuutta tulee lisätä. Kaikilla tulee olla mahdollisuudet päästä osallisiksi koulutuksen tarjonnasta ja mahdollisuuksista. Esteitä pääsylle tulee aktiivisesti poistaa ja tukea niitä, joiden osallistuminen on nykyisellään vaikeampaa tai jäänyt vähäiseksi. 

  • Erityisesti tulee huomioida ryhmät, joiden yhteiskunnallinen tai työmarkkina-asema on muita heikompi

    • Maahanmuuttajien mahdollisuuksia koulutukseen tulee parantaa. Maahanmuuttajien osallistuminen koulutukseen ja koulutustaso (myös toisen polven maahanmuuttajataustaisten) ovat muuta väestöä matalammalla. Kieliopintojen puute tai heikko laatu estää liian monella työllistymisen.

    • Vailla perustaitoja olevat täytyy saada mukaan. Suomessa on arvioiden mukaan yli puoli miljoonaa ihmistä, joilla ei ole riittäviä perustaitoja laskemisen, lukemisen ja tietotekniikan saralla. He ovat tulevaisuudessa entistäkin suuremmassa vaarassa jäädä kelkasta.

    • Rakennemuutosaloilla työskentelevien mahdollisuudet uudistaa osaamistaan on taattava. Tulevaisuuden rakennemuutokset voivat olla nopeita ja niiden ennakointi tästä hetkestä käsin ei ole helppoa. Siksi tarvitsemme joustavia ja tehokkaita keinoja päivittää osaamista.

    • Työssäkäyvien mahdollisuuksia päivittää osaamistaan sujuvasti työskentelyn yhteydessä on tuettava. Ihminen voi myös jossain kohtaa elämäänsä kokea olevansa väärällä alalla. Siksi myös mahdollisuuksia alanvaihtoon täytyy vahvistaa. 

    • Osaaminen ja uuden oppiminen lisäävät myös työmotivaatiota ja työssäjaksamista. Koulutustarpeita ja toiveita koskevaa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijän välillä tulee lisätä ja systematisoida. 

 

Nopeat, työllisyyttä edistävät koulutuskeinot, joiden kokeilut voitaisiin käynnistää pian:

  • Rahoituksen lisääminen muunto- ja lisäkoulutuksiin, modulaaristen koulutusmuotojen lisääminen

  • Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin puuttuminen työn ohessa tarjottavin lisä- ja täydennyskoulutuksin (esim. lähihoitajasta varhaiskasvatuksen opettajaksi)

  • Ohjelma vailla työtä ja toisen asteen koulutusta olevien nuorten aikuisten tukemiseksi opintoihin ja työuralle.

  • Maahanmuuttajien kielikoulutukseen pääsyn parantaminen ja kielikoulutusten mahdollistaminen työskentelyn ohessa, jotta työllistyminen nopeutuisi ja aiempi koulutustausta voitaisiin hyödyntää aiempaa paremmin

 

Rahoitus:

  • Laadukas koulutus vaatii rahaa, näin on myös jatkuvan oppimisen mallia rakennettaessa. Rahoitusratkaisuja tulee lähteä kokeilemaan ripeästi/ Myös rahoitusratkaisuista tulee valmistella kokeilu ripeästi.

  • Täydentävän koulutuksen rahoituksessa tulisi kokeilla uudenlaista osaamisseteli- tai osaamisturvamallia. Mallissa työntekijä, työnantaja ja julkinen valta osallistuisivat kaikki täydennyskoulutuksen rahoitukseen. 

    • Osaamisseteliä tai osaamisturvaa tulee voida käyttää sekä työn ohessa, työttömänä että eläkeikäisenä. 

    • Muuta toimeentuloa voidaan täydentää osaamisturvajärjestelmästä niin, että kouluttautuminen on aina sekä taloudellisesti mahdollista että kannattavaa

  • Rahoitusmallien tulee kannustaa oppilaitoksia tarjoamaan osaamisen täydentämiseen sopivia kokonaisuuksia

 

Jatkuvan oppimisen keinoja, joita tulisi edistää:

  • Työttömyysturvalla opiskelu tulisi mahdollistaa nykyistä paremmin ja laajemmin. Nykyään työttömyysturvalla voi opiskella enimmillään kuusi kuukautta, mutta monet koulutuskokonaisuudet ovat kuitenkin kestoltaan esimerkiksi lukuvuoden mittaisia. Työttömänä tehtävien opintojen tarkoitus on auttaa suuntaamaan työtön takaisin työuralle ja uusien mahdollisuuksien pariin. Siksi mahdollisuuksia omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla tulisi laajentaa.

  • Toista tutkintoa tekevän ihmisen aiemmin hankittu osaaminen tulee tunnistaa ja sen pohjalta räätälöidä hänelle tarvittavat opinnot uuden tutkinnon suorittamiseen. Aiempaa enemmän on myös tarpeen tarkastella toisen tutkinnon tarvetta verrattuna riittävän osaamisen hankkimiseen ja todentamiseen muin tavoin. Kaikille jo tutkinto-oikeuden omaaville tulisi tarjota nykyistä paremmat mahdollisuudet vaihtaa alaa sujuvasti.

  • Kaikille työikäisille suoritettava osaamiskartoitus työuran puolivälissä tai useamman kerran sen aikana

  • Avoin korkeakouluopetus tulisi tehdä maksuttomaksi kaikille, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa

  • Digitaitojen kehittyminen kaiken ikäisillä tulee varmistaa