— Inka Hopsu

Hyvä lukutaito on ihmisoikeus ja supervoima

Inka Hopsu

Lukutaidon avulla pystymme kouluttautumaan, seuraamaan maailman tapahtumia, kehittämään itseämme ja selviytymään jokapäiväisessä elämässämme. Kieli on tärkeä vuorovaikutuksen väline. Ongelmat kielen kehityksessä ennustavat ongelmia myös sosiaalisella alueella. Riittävien luku- ja kirjoitustaitojen turvaaminen ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta.

Tänään vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. YK:n mukaan maailmassa on noin 750 miljoona ihmistä, joilla on merkittäviä puutteita lukutaidossa. Noin kaksi kolmasosaa heistä on naisia ja tyttöjä. Köyhissä perheissä juuri he joutuvat perinteisesti jäämään kotiin. Naisten ja tyttöjen koulutus taas tilastollisesti pienentää lapsilukua ja käy käsikädessä yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen menestyksen kanssa.

Koronavirus ja sen mukanaan tuomat rajoitukset koulutukseen ja opetukseen ovat syventäneet koulutuksen kriisiä. Koronan vaikutuksista useat koulut ympäri maailmaa sulkivat ovensa. YK:n arvion mukaan koulujen sulkemiset vaikuttivat jopa 1,5 miljardiin koululaiseen, joista noin 460 miljoonalla ei ollut mahdollisuutta etäopiskeluun. Tilanne on tuonut aiempaa selvemmin esille digitalisaation tuoman uudenlaisen jakautumisen.

Meillä Suomessa on jo jonkin aikaa uutisoitu, että lukutaito ja muukin osaaminen eriytyvät. Sekä heikkojen lukijoiden määrä että hajonta lukutaidossa kasvavat, pojat lukevat keskimäärin tyttöjä vähemmän ja huterammin. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on kokonaisuudessaan heikompi kuin reilu vuosikymmen aikaisemmin. Nämä ovat huolestuttavia viestejä, vaikka OECD:n tutkimuksissa suomalaisnuorten lukutaito onkin yhä maailman kärkeä.

Keinoja tarttua huoleen on. Olemme useita vuosia korostaneet varhaiskasvatuksen ja varhaisen lukumyönteisyyden synnyn merkitystä. Esimerkiksi neuvolat ovat luonteva paikka kannustaa perheitä lukemaan. Varhaiskasvatuksessa voidaan myös seurata lapsen kielen kehitystä nykyistä tiiviimmin, tunnistaa kielenkehityksen häiriöitä ja tarjota tukea sitä tarvitseville lapsille ja perheille. Opetusministeriö myönsikin keväällä noin 4 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen avustuksina lukemisen kulttuurin ja lukutaidon vahvistamiseen. Toivottavasti mahdollisimman moni lapsi löytää lukemisen ilon näiden tukien tuomien mahdollisuuksien myötä!

Erilaisten oppijoiden tarpeet pitää ottaa huomioon nykyistä paremmin myös kouluissa. Tämä tarkoittaa, että opettajalla tulee olla riittävästi aikaa tutustua oppilaan lukutaitoon ja tukea sitä. Vierasta kieltä puhuvien lasten valmistavan opetuksen tulee olla laadukasta ja sitä tulisi tarjota niin kauan kuin tarvetta on, muun opetuksen rinnalla.

Aikuisille maahanmuuttajille taas tulee tarjota pitkäjänteistä ja ammattitaitoista suomen tai ruotsin kielen opetusta heidän taitotasonsa huomioiden, heti Suomeen saapumisesta lähtien, kunnes sujuva kielitaito on saavutettu. Hienoa olisi, jos kielen opettelua voisi jatkaa työssä ollessaan ja työnteon taas voisi aloittaa, vaikkei kielitaito olisikaan täydellinen. Tähän malliin pitää löytää kannustimia myös työnantajille.

Muistetaan, että selkokieli mahdollistaa lukemisen supervoiman yhä useamman käyttöön!

Lukemisesta voisi kirjoittaa romaanin, mutta viimeisenä haluan nostaa tärkeäksi lukutaidon tekijäksi vielä kirjastomme. Korona-kevään hieno ja symbolinenkin toimi sekä osoitus arvoistamme oli mahdollistaa kirjojen lainaaminen ensimmäisten aukeavien palveluiden joukossa. Huolehditaan jatkossakin kirjastojen saavutettavuudesta, kehittämisestä ja riittävistä määrärahoista. Kirjatoissa, jos missä on osaamista kenen tahansa lukuintoa siivittämään!

Iloisia lukuhetkiä jokaiselle tähänkin iltaan!